C.S. Lewisin mielestä lapsuus on kaikkein tärkein ja mielenkiintoisin alue elämäkerroissa. Omassa muistelmateoksessaan "Ilon yllättämä" (Kirjaneliö, 1986, suom. Ritva Miettinen) hän korostaa lapsuuden ja poikavuosien merkitystä. Kirjan nimi "Surprised by Joy" (1955) tulee Wordsworthilta: "Surprised by joy - impatient as the wind".
"Elämäni rakennusaineita ovat olleet pitkät käytävät, tyhjät aurinkoiset huoneet, yläkerran hiljaisuus, ullakkohuoneet joita voi tutkia yksikseen, vesisäiliöiden ja putkien kaukainen pulputus, tuulen synnyttämä ääni kattotiilien alla. Ja lisäksi loputon määrä kirjoja. Isäni osti kaikki kirjat, joita hän luki, eikä hän koskaan antanut pois tai hävittänyt niistä ainuttakaan. Kirjastossa oli kirjoja, olohuoneessa oli kirjoja, vaatesäiliössä oli kirjoja; kirjoja suuressa kirjahyllyssä portaiden ylätasanteella, kirjoja makuuhuoneessa, kirjoja minua hartioihin ulottuvina pinoina ullakolla; kaikenlaisia kirjoja, jotka heijastivat vanhempieni kiinnostuksen kohteita eri aikoina; luettavia kirjoja ja luettavaksi kelpaamattomia kirjoja, lapsille sopivia kirjoja ja sellaisia, jotka ehdottomasti eivät heille sopineet. Minulta ei mikään ollut kielletty. Sateisina iltapäivinä, joita tuntui riittävän loputtomiin, otin hyllyistä kirjan toisensa jälkeen. Saatoin olla yhtä varma siitä, että löytäisin joka kerta uuden kirjan, kuin niityllä kävelevä mies tietää aina löytävänsä uuden ruohonkorren."
C.S. Lewis: Ilon yllättämä
Narnia-kirjat, Narnia-elokuvat, C.S. Lewis, Anna Amnellin blogi. Kuva: Junalla Ljubljanaan - Kuin Narniassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti