Jouluna näemme Kaspianin matkustavan maailman ääriin

Narnian tarinat Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin (trailer, Narnia.com)
Entistä parempi, entistä kauniimpi Narnia-elokuva.

Narnian tarinat: Prinssi Kaspian. Jussi Ahlroth. Elokuva-arvostelu

Tämän viikonlopun Hesarin NYT-liitteessä on Jussi Ahlrothin kirjoittama elokuva-arvostelu uudesta Narnia-elokuvasta, jonka ensi-ilta on 2.7.2008.
(Jussi Ahlroth: Aslanin toinen tuleminen. HS/NYT 13.6.-19.6. NRO 24/2008/Elokuvat, sivu 53)

Otsikko olisi voinut olla parempikin, vaikka kyllähän se pätee elokuvasta. Aslan tulee toisen kerran elokuvateattereihin.

"Sanotaan, että leijonan karjahdus lämmittää leijonanpentujen sydämiä, mutta jäädyttää veren sakaalien suonissa", aloittaa Ahlroth. Erinomainen alku!

Ahlroth tuo esille elokuvan synkkyyden, jopa epätoivon, mutta kirjoittaa:
"Prinssi Kaspianissa on alusta loppuun vanhojen miekkaseikkailujen vauhdikas ote. Se on juuri oikealla tavalla jännittävä genressään."

On kysymys urheudesta, johtajuudesta, Ahlrothin mielestä shakespearelaiseksi tehty kysymys tässä elokuvassa.

Ahlrothin mukaan tämä on "poikien seikkailuelokuva", jossa on myös hauskoja puhuvia eläimiä. Uskoisin, että niiden lisäksi myös komea Kaspian saa tyttöjenkin sydämet lämpenemään.

Kannattaa käydä ostamassa NYT ja lukea Ahlrothin arvostelu, jota pidän hyvin luotettavana ja asiallisena.

New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa

Kuva: Buena Vista Finland (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

The New York Times -lehti julkaisi erittäin myönteisen arvostelun Prinssi Kaspian-elokuvasta. A.O. Scott. Out of the Wardrobe, Into a War Zone- 16-5-2008. Sota-ajan Englannista Narniaan joutuvat elokuvan englantilaiset päähenkilöt jälleen - ja joutuvat sielläkin sotaan.

Elokuva-arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Elokuvan alussa on paljon Narnian luonnonkauneuden kuvausta. Scott muistuttaa, että satujen yliluonnollisuuden pohjana on luonnon taianomaisuus. Tässä elokuvassa tulee myös esille, että C.S. Lewis oli nimenomaan renessanssin tutkija, ja elokuvassa ovat keskeisiä renessanssin ajalle tyypilliset ilmiöt: salamurhat, petokset, juonittelut ja sotaisuus. Siitä elokuva-arvostelun otsikko "vaatekaapista sotatoimialueelle". Prinssi Kaspian on sotaelokuva, mutta siinä on Scottin mukaan myös hiven romantiikkaa.

Kaspianin setä Miraz on kuin aito renessanssihallitsija. Scott ylistää italialaista Sergio Castellittoa, joka näyttelee Mirazia, ja Castelliton roolisuoristusta ihailevat myös elokuvan nuoret näyttelijät eräässä haastattelussa.

Scottin mukaan Prinssi Kaspian elokuva on tummempi ja väkivaltaisempi kuin Velho ja leijona, mutta myös parempi, "more satisfying".