Kommentti: Narnia-kirjat ja Suomi

Kommentti Lumiomena-blogiin, jossa on kirja-arvostelu Lewisin Velho ja leijona-kirjasta.

C. S. Lewis ja Narnia-kirjat ovat arvostettuja ja rakastettuja länsimaissa.  Suomen erilaisuus, vai sanoisinko jyrkkä jakautuneisuus, on tullut aina esille myös suhtautumisessa Narnia-kirjoihin. 

Opiskelin suomettumisen pahimpana aikana Helsingin Yliopistossa yleistä kirjallisuutta ja halusin tehdä graduni Narnia-kirjoista. Professori Irma Rantavaara ilmoitti, että lastenkirjat eivät olleet sopiva aihe gradun tekemiseen.  Hän käski minun tehdä gradun C. S. Lewisista kirjallisuuskriitikkona. Hän tiesi ja onneksi minäkin tiesin, että se olisi ollut suuritöisen väitöskirjan aihe, ja minusta ei olisi ollut tullut koskaan maisteria. Sillä tavallahan varmistettiin ainakin ennen aikaan kätevästi, ettei epätoivottu henkilö saanut koskaan valmiiksi graduaan tai väitöskirjaansa.

Oxfordin yliopiston pitkäaikainen ja suosittu kirjallisuuden  opettaja ja Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori C. S. Lewis oli eräs Englannin oppineimmista kirjallisuuden asiantuntijoista ja harvinaisen tuottelias. (Kirjallisuuden professori) Maija Lehtonen oli tehnyt lisensiaattityönsä saduista ja rohkaisi minua jatkamaan Narnia-kirjojen parissa.  Siirryin opiskelemaan englantia.  Olin ollut vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja työssä Finnish British Societyn lastentarhassa pari vuotta. Englantilainen lastenkulttuuri oli tuttua. Graduni otettiin ilolla vastaan englantilaisen filologian laitoksella keväällä 1970. 

Ensimmäisen Narnia-elokuvan tultua Suomeen perustin vuonna 2005 blogin, johon aloin kääntää graduani ja kirjoittaa muutakin aiheeseen liittyvää. Perustin Narnia-blogin myös Bloggeriin, kun Vuodatuksessa alkoi tulla ongelmia. Narnia-blogini toimivat aktiivisimmin aina uuden Narnia-elokuvan tultua Suomeen.

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2007/01/satu.html

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2013/02/narnia-kirjat-ovat-satua-fantasiaa.html

http://narniassa.vuodatus.net/sivut/cs-lewis-and-narnia-my-masters-thesis-foreword

Kommenttejani: Lewis, Tolkien, Rowling

Myös Merlin ja Kuningas Arthurin legenda ovat vaikuttaneet näihin kirjailijoihin.

Kommentit Kemppisen kirjoituksessa Tolkienista ja lastenkirjallisuudesta

Tolkienin kirjat sopivat erinomaisesti ääneen luettaviksi. Olen kuullut ne, kun mieheni luki niitä ääneen lapsillemme meidän Kanadassa asuessamme. Suomi ei unohtunut.

Kävimme läpi yleensäkin tärkeimmät lastenkirjat, eri kansojen sadut, Seitsemän veljestä jne lukemalla niitä ääneen lapsillemme vuosien varrella. Siinä sai itse uuden lapsuuden ja tutustui myös sellaisiin kirjoihin, joita ei ollut itse lukenut lapsena.

Kun lopetimme tämän tavan, vanhin lapsistamme oli jo yliopistossa ja opiskeli siellä mm kirjallisuutta. Hänen mielestään traditiota ei olisi saanut katkaista.

Kaikista lapsista on tullut innokkaita kaunokirjallisuuden ystäviä.

Lapsethan haluavat kuulla joitakin kirjoja uudestaan ja uudestaan. Aikuinen ja lapsikin oppii ne vähitellen ulkoa.

Eräs suuri kirjallinen elämys oli se, kun mieheni esitti meille Nyyti-kirjan
Kyproksella sijaitsevan Kourionin amfiteatterin raunioilla. Lapset olivat silloin 6-11 -vuotiaita.

Tolkien ja sadut

Tolkien Narnia-blogissani. Linkkejä kirjoituksiin, blogeihin ja valokuviin.

2.
Lewisin Narnia-kirjat ja Tolkienin kirjat ovat eri kirjallisuudenlajia.

Narnia-kirjat on tarkoitettu 8-12 -lapsille, mutta Lewisin tarumaailmassa on aineksia antiikin mytologista, keskiajasta ja renessanssista sekä pohjoisesta mytologiasta.

Ja ks. esim.
http://narniassa.vuodatus.net/blog/category/Narnia-kirjojen+teemat

3.
Catulux, kirjoitit
"Kirjojen miljööt ,Keskimaa ja Narnia, omaavat samanlaisia piirteitä; keskiaika yhdistää molempia."

Juuri näin on, siksi kai monet meistä pitävät sekä Narniasta että Keskimaasta. Ne ovat kumpikin tavallaan ihannoitua keskiaikaa, vaikka synkkiä varjojakin on.

Lapsena luetaan Narnia-kirjoja, ja niistä siirrytään Tolkienin luomaan maailmaan. Harry Pottereitten kirjoittajankin lapsuuden lempilukemista olivat Narnia-kirjat. Myös Merlin (klassinen elokuva varsinkin) on vaikuttanut Pottereihin.

Suomessa ei ole perinnettä erottaa musta ja valkoinen magia toisistaan. Se erohan tulee esille kaikissa edellä mainituissa.

On kysymys hyvän ja pahan ikuisesta taistelusta, joka on keskeistä kaikille noille kolmelle kirjasarjalle. Lapset ja nuoret istuvat kuin kirkossa katsoessaan kirjoista tehtyjä elokuviakin. Ehkä tästä syystä nuorin ikäluokka on erilaista kuin muut suomalaiset, he ovat Narnian ja Keskimaan lapsia, kasvaneet Harry Potterin kanssa.


Kommentti Kemppisen edelliseen kirjoituksen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin:

Narnia-kirjat ovat lastenkirjoja, tarkoitetut alkujaan lähinnä 8-12 -vuotiaille lukijoille. Mutta ne eivät ole suinkaan niin yksinkertaisia, kuin monet tuntuvat ajattelevan niiden olevan.

Narnia-kirjat ovat Lewisin omin sanoin "olettamus" siitä, millainen olisi kristinusko puhuvien eläinten ja ihmisten yhteisessä maailmassa.

Se on kuitenkin vain yksi lanka kudosta, jonka muodostavat monet ainekset antiikin tarinoista ja pohjoisesta mytologiasta sekä keskiajan ja renessanssin maailmasta, joiden asiantuntija C.S. Lewis oli.

Jos joku ei siedä lainkaan kristinuskoa, hän ymmärrettävästi karttaa aikuisena Narnia-kirjoja. Lapset ovat suvaitsevaisempia.

Jotkut ateistitkin pitävät kyllä tämän entisen ateistin lastenkirjoista, mutta yleisesti voisi sanoa, että ateistit ovat ahdasmielisempiä kirjallisuuden suhteen kuin kristityt, jotka ostavat vuodesta toiseen ateististen, jopa avoimesti kristinuskoon vihamielisesti suhtautuvien kirjailijoiden teoksia ja lukevat niitä suvaiten erilaisen maailmankatsomuksen.

Narnia-kirjojen teemoista ks. esim.
http://narniassa.vuodatus.net/blog/category/Narnia-kirjojen+teemat