Narnia-blogi

Nimeni on Anna Amnell, ja minulla on kaksi blogia Narnia-kirjoista, -elokuvista ja C. S. Lewisista. Ne perustuvat suurelta osalta yliopistolliseen gradu-tutkimukseen, jonka tein Helsingin Yliopistossa englantilaiseen filologiaan vuonna 1971.
Kaikkien blogieni päivittyminen ja lyhyt info ja nuortenkirjani Suomen Nuorisokirjailijat.Tämän blogin rinnakkaisblogi on Narniassa. Hakusanat blogin pohjalla.

torstaina, joulukuuta 18, 2008

Joulu tulee Narniaankin



Kun Valkoinen Velho hallitsi Narniaa, joulu oli kielletty. Aslanin paluusta kertoi muun muassa joulupukin tulo.

Narnian joulupukki Narniassa- blogissa, jossa on paljon luettavaa C.S. Lewisista ja Narniasta.

Jouluiloa Narnian ystäville ja onnnea uudelle vuodelle 2009!

kuva pics.am

lauantaina, lokakuuta 04, 2008

C.S. Lewis: Perelandra. Ooppera kesällä 2009

Perelandra-ooppera esitetään 3-4 heinäkuuta 2009 Oxfordissa. Libretto: David Marsh. Perustuu C.S. Lewisin kirjaan Perelandra: Voyage to Venus. 1943. Toinen osa avaruustrilogiasta

Perelandran sävelsi Donald Swann (ensiesitys 1964 Oxfordissa), joka oli sekä lahjakas tutkija että monipuolinen säveltäjä. Hän ystävystyi Lewisiin ja Tolkieniin ja on säveltänyt myös Tolkienin runoihin liittyvän laulusikermän "The Road Goes Ever On".

The Perelandra Project : ooppera, kaksipäiväinen seminaari, taidekilpailu.
Facebook "The Perelandra Project" (for discussion and updates)

tiistaina, syyskuuta 02, 2008

Tolkien's House Café



Best hot chocolate in Zagreb is served in Tolkien's House Café. Photos: Anna Amnell

Kroatian parasta paksua, rehevän suklaista kaakaota tarjosi viime syksynä zagrebilainen Tolkien's House -niminen kahvila. Se sijaitsi pienessä vanhassa talossa. Sisällä oli Tolkien - ja hobitti-esineistöä, hauskoja lasimaalauksia, suuri Frodo-juliste ym. Ulkona oli koristeena mm suuren puun juuret ja muuta omaperäistä. Olisi ollut hauska istua Lewisin ja Tolkienin seurassa "Tolkienin talossa". Hyvää seuraa oli minullakin.




Tolkien -esineistöä



kauniita lasimaalauksia









Pääsy kielletty örkeiltä ja muilta hirviöiltä

Tolkienin koti on suojelukohde. Katso samalla muitakin kuvia, jotka liittyvät Tolkieniin ja Lewisiin. Narniassa-blogissani on lisää tietoa näistä kahdesta suosikkikirjailijasta. Tolkien ja hänen perheensä (kuva)

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes kuollut



Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes (1922-2008). Baynesin kansikuva kirjaan Prinssi Kaspianin matkat.

Pauline Baynes syntyi 9. syyskuuta 1922 ja vietti varhaislapsuutensa Intiassa, jossa hänen isänsä oli valtionvirkamies. Hän muutti Englantiin viisivuotiaana, kävi sisäoppilaitoksen ja kaksi lukukautta taidekoulussa Surreyssa ja opiskeli jonkin aikaa muotoilua Slade School of Artissa Lontoossa. Hän toimi aluksi karttojen ja merikarttojen piirtäjänä.

Vuonna 1950 ilmestyi Baynesin kuvittama C.S. Lewisin "Velho ja leijona" (The Lion, the Witch, and the Wardrobe). Baynes kuvitti myös seuraavat kuusi Narnia-kirjaa. Hönen klassinen kuvituksensa ja hienostuneet kansikuvansa edustavat tyypillistä Narniaa.

The Guardian kirjoittaa Baynesin muistokirjoituksessa, että Baynesista tuli yksi 1900-luvun johtavista kuvittajista. "Her highly designed style - witty, inventive and invariably bursting beyond the borders of the page - her strong sense of colour and line, and her careful attention to detail would become instantly recognisable. "

Baynes on kuvittanut Narnia-kirjojen lisäksi Tolkienin kirjoja, samoin tietokirjallisuutta, esimerkiksi Koraanin sekä monia muita satukirjoja. Hän sai Kate Greenway -palkinnon kuvituksestaan. Hän oli myös kirjailija Pauline Baynes rakasti koiria ja musiikkia, varsinkin Händeliä, jota hän kuunteli piirtäessään.
Baynes kuoli 1 elokuuta vuonna.2008.

muistokirjoitus ja valokuva (Times)

Narniassa -blogissani on lisää tietoa Pauline Baynesistä sekä linkkejä hänen Narnia-kuvituksiinsa.

Haastattelu ja pieni kuva.

sunnuntaina, heinäkuuta 06, 2008

Eurooppa on Narnian lumoissa

 


Prinssi Kaspian-elokuvan mainos raitsikkapysäkillä.

Tämän päivän Hufvudstadsbladet kirjoittaa, että Prinssi Kaspian on saanut elokuva-arvostelijat todella innostumaan, ja Prahassa yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan Prinssi Kaspianin ensi-illassa [Samaa on kerrottu muualtakin.].

HBL su 6.7.2008, sivulla 26:
"Hyllat gäng. Filmen Berättelsen om Narnia: Prins Caspian har fått filmrecensenterna att gå i taket. På premiärvisningen i Prag i Tjecken fick en del av filmbesättningen motta stående ovationen från de tjeckiska fansen."

HBL;n tekstin yhteydessä olevassa värikuvassa on koko joukko: tuottaja Johnson, näyttelijät Skandar Keynes, William Mosley, Ben Barnes, ohjaaja Andrew Adamson sekä näyttelijät Anna Popplewell ja Georgie Henley.

HBL:n elokuva-arvostelu ei "nouse kattoon", mutta kertoo että vaikka ovet avautuivat ensimmäiselle Narnia-elokuvalle naristen, Prinssi Kaspian on valloittanut katsojat ja että hänen mukanaan olleet lapset huokasivat: "Ihanaa olla jälleen Narniassa".

Asiallisia ja jopa innostuneita ovat useimmat muutkin suomalaiset Prinssi Kaspian -elokuvan arvostelut. Helsingin Sanomissa oli jo aikaisemmin Jussi Ahlrothin erittäin asiallinen ja myönteinen arvostelu Prinssi Kaspianista. Onneksi, sillä muutoin Hesarin voisi sanoa olevan "out of touch" siitä, millaisia ihmiset Euroopassa ovat tällä vuosituhannella. Jesse Itkonen narisi nimittäin lauantain Hesarissa "Uskonto synkentää Narnian fantasiaa" (HS/leffat 5.7.2008) ja tekee pahan kömmähdyksen kirjoittaesaan "Uskonnon änkeäminen [!] tarinaan on elokuvan suurin kompastuskivi".

Narnian tarinoiden punainen lanka on nimittäin juuri kristinusko. C.S. Lewis esittää kuvitelman, olettamuksen (ei allegoriaa, C.S. Lewis käyttää sanaa 'supposal') siitä, millaisena kristinusko voisi esiintyä Narnian kaltaisessa satumaailmassa.

Jos menen katsomaan Buddhan lapsuutta esittävän elokuvan tai jonkun intialaisen elokuvan, osaan normaalin koulusivistyksen saaneena suomalaisena olettaa, että noissa elokuvissa käsitellään buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se voi avartaa maailmaani. Samalla tavalla Narnia-elokuvat voivat avartaa sivistyneen ateistin maailmaa. Niistä samoin kuin Narnia-kirjoista saa asiantuntijan eli Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorin kokoaman hyvän peruspaketin länsimaisen kulttuurin rakennusaineksista: pohjoisesta mytologiasta, antiikin maailmasta ja kristinuskosta.

Posted by Picasa

lauantaina, heinäkuuta 05, 2008

Kaspianin matka maailman ääriin seuraava elokuva



Kansikuva: Pauline Baynes

Kahden ensimmäisen Narnia-elokuvan suuri menestys merkitsee lisää Narnia-elokuvia. 14 vuotias lontoolainen Will Poulter on valittu näyttelemään Eustace Scrubbia elokuvassa Prinssi Kaspianin matka mmailman ääriin (The Voyage Of The Dawn Treader). katso haastattelua. Häntä pidetään onnistuneena valintana. Yli 200 kommenttia. Sitä aletaan filmata vuonna 2009. Ohjaaja Michael Apted. Narniaweb.com

Kuten muistanet, Narniassa on keskiaikainen maailma, joten maailman ääri todellakin tulee eteen. Riipitsiipin suuri haave toteutuu.

perjantaina, heinäkuuta 04, 2008

Narnian tarinat - Prinssi Kaspian



Kuva: Buena Vista Finland

Koululaiset joutuvat joutuvat miehityksen pelossa elävästä Lontoosta miehitettyyn Narniaan, jossa narnialaiset elävät maan alla, pakolaisina omassa maassaan. Miehittäjävaltion kruunuprinssi Kaspian ja Narnian muinainen suurkuningas Peter eivät tule aina toimeen elokuvassa, päinvastoin kuin kirjassa, jossa tällaista konfliktia ei ole.

- Olisinpa lapsi, huokasin miehelleni, kun olimme katsomassa Prinssi Kaspian -elokuvaa. Lapsesta mahtaa tuntua aivan ihmeelliseltä, kun Narnian maailma on siinä hänen edessään valkokankaalla. Lumous säilyi onneksi aikuisellakin. Elokuva on monikerroksinen, siitä voi keskustella monilla tasoilla, monista näkökulmista.

Elokuvan tekninen huippusaavutus oli mielestäni "Ahti", joka nousee (slovenilaisesta) virrasta taistelemaan hyvyyden puolesta. Jo tuo kohtaus tekee elokuvasta muistissa säilyvän. Siinä oli oivallettu hyvin tämän mytologisen hahmon, veden symbolin, luonnonvoiman suuruus.

Velho ja leijona -elokuvan alku oli unohtumaton, me katsojat yllätyimme yhtä paljon kuin Lucykin joutuessamme Narniaan ensi kerran. Prinssi Kaspian alkaa myös vaikuttavasti. Renessanssin kirjallisuuden asiantuntija C.S. Lewis vie meidät keskelle Narnian tyypillisiä renessanssimaisia juonitteluja, joihin kuuluivat valtataistelu ja salamurhat: kruunuprinssi pakenee setänsä lähettämiä salamurhaajia. Kun on nähnyt Kaspianin sedän Mirazin (erinomainen Sergio Castellitto), tietää mitä tarkoitetaan renessanssihallitsijalla. Sitten tulee sota-ajan Lontoo. Kauhuja kaikkialla.

Noiden tapahtumien jälkeen täydellinen vastakohta: Narnian ihanat maisemat - Slovenian luoteisosan ja Uuden Seelannin maisemat. Ne ovat niin hätkähdyttäviä, että tuntuvat olevan kuin toisesta maailmankaikkeudesta, ja sellainenhan Narnia on, mielikuvituksen maailma, ja Aslan on (Lewisin omien sanojen mukaan "supposal") Lewisin kuvitelma siitä, millainen meidän maailmamme Jumala voisi olla tuollaisessa maailmankaikkeudessa. (Muistathan, kuinka Polly ja Digory hyppelevät Taikurin sisarenpoika -kirjassa maailmojen välisessä metsässä lätäköihin, joista pääsi erilaisiin maailmankaikeuksiin? Yhdestä livahti Narniaan Jadis.)

Prinssi Kaspian on kuitenkin ennen kaikkea seikkailuelokuva, jossa riittää toimintaa ja jännitystä. Lievitystä tuovat maisemien lisäksi miellyttävät näyttelijät ja valloittava hiiriritari Riipitsiip! Edmund (Skandar Keynes) on kehittynyt valloittavaksi nuorukaiseksi, ja Välimeren merirosvojen jälkeläinen Kaspian (Ben Barnes) on täydellinen satuprinssi. Vaikka tämä elokuva on poikien seikkailuelokuva, mutta se on myös koko perheen ja tyttöjen elokuva. Se on lastenelokuva, jossa pieni on suurta.

Olen laittanut blogiini linkkejä, joista pääsee lukemaan ammattikriitikoiden hyviä elokuva-arvosteluja. Tämä blogikirjoitus kuvaa niitä tunnelmia ja ajatuksia, joita elokuva herätti miehessäni ja minussa. Meillä ei ole ollut iloa lukea Narnia-kirjoja jo lapsina. Olemme lukeneet niitä kuitenkin ääneen omille lapsillemme, joten ne ovat tuttuja jo 1960-luvulta. Silloin joitakin kirjoista oli jo suomennettu, loput suomensin lukiessani niitä ääneen.

Kirjoittaessaan Narnia-kirjoja C.S. Lewis ajatteli kirjoittavansa lapsille, jotka joutuvat ehkä kokemaan atomisodan kauhut. Lewis oli kokenut itse nuorena miehenä ensimmäisen maailmansodan rintamalla Ranskassa ja muutama vuosi kirjojen kirjoittamista ennen myös toisen maailmansodan, siviilinä Hitlerin miehitystä pelkäävässä Englannissa. Kun arvioi Lewisin tai hänen ystävänsä Tolkienin kirjoja, kannattaa muistaa kirjoittajien kokeneen sodan kauhut itse. Heille sota ei ollut fantasiaa, vaan hirvittävää todellisuutta, johon ihminen voi joutua, vaikka ei haluaisikaan.

On sanottu, että Prinssi Kaspian -elokuva on ennen kaikkea elokuva ihmisestä, sillä elokuvan ongelmat johtuvat ihmisen pahuudesta, vallanhimosta, julmuudesta, petollisuudesta. On kyseessä sama teema kuin Hamletissa. 1500-luvun Englannin uskonsotien keskellä elävä katolinen Shakespeare ja 1900-luvun sodat kokenut anglikaani Lewis ovat armottomia ihmisen raadollisuuden kuvaamisessa. Prinssi Kaspian on kuitenkin optimistinen: ihminen voi muuttua, hänelle voidaan antaa uusi mahdollisuus niin kuin Mirazin hovimiehelle. Myös elokuvan nuorten kuvaamisessa henkinen kasvu on keskeinen. Nuori ihminenkin joutuu tekemään elämässään valintoja, joilla voi olla suuri vaikutus myös yhteiskuntaan.

Olimme katsomassa tätä elokuvaa kesäisenä arki-iltana. Katsomoon tuli nuoria aikuisia, lapsiperheitä ja turisteja lapsineen. En ollut Narnian ensi-illassa enkä ole lukenut siitä, joten en tiedä, oliko se Suomessa suuri media-tapahtuma niin kuin monissa muissa maissa. Lontoossa Prinssi Kaspianin ensi-ilta oli kaikkien aikojen mahtavin ensi-ilta.

Tässäkin Narnia-elokuvassa käytettiin edellisestä elokuvasta tuttuja mytologisia hahmoja ja eläimiä. Kentaurien ensiesiintyminen oli elokuvassa hätkähdyttävä.

Mitä muut kirjoittavat Prinssi Kaspian -elokuvasta blogeissaan:

15 Credibility Street toivoo, että elokuvaa-arvostelevat kriitikot kertoisivat, ovatko lukeneet Narnia-kirjat. Erittäin hyvä huomautus, sillä eivät näytä useinkaan lukeneen. Mutta toisaalta, elokuva on elokuva ja sitä voidaan arvostella juuri sellaisena kuin se on.

sunnuntaina, kesäkuuta 29, 2008

Prinssi Kaspian : elokuva-arvosteluja


Elokuvateattereissa Suomessa 4.7.2008 alkaen
Kuva: Buena Vista Finland


New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa. (lyhennelmäni arvostelusta ja linkki itse arvosteluun).

Jussi Ahlroth HS/NYT.fi (arvostelu)

lue Mikko Pielan viisas ja lämminhenkinen arvostelu (Uusi Suomi)

Yle.fi.arvostelu Muhkeat maisemat. Ikiaikainen teema.(arvostelu)

Dana Stevens (engl)Kasvaminen: varhaislapsuus muuttuu myöhäislapsuudeksi.

Cosmo Landesman. The Sunday Times (engl) Piti enemmän ensimmäisestä Narnia-elokuvasta. Lue lisää..

Kristy Acevedo (engl.)Visuaalisuus kiehtoo. Menestys.

J.K. Silvennoinen. Mesta.net "Näyttävä. Joukkokohtauksia" (arvostelu)

Arvostelu uskonnollisesta ja filmiteknillisestä näkökulmasta. Lisäksi katsojien mielipiteitä.

perjantaina, kesäkuuta 27, 2008

Prinssi Kaspian menestyy



Narnian tarinat-Prinssi Kaspian -elokuvan ensi-ilta oli suurmenestys Lontoossa, kaikkien aikojen mahtavin elokuvaensi-ilta. Pohjois-Amerikassa Prinssi Kaspian on ollut katsotuin elokuva. Tämä merkitsee - lisää Narnia-elokuvia.

torstaina, kesäkuuta 26, 2008

C.S. Lewis ei ottanut vastaan ritarin arvonimeä

Vaikka C.S. Lewis kirjoitti ritareista, kuninkaista ja kuningattarista ja oli rojalisti, hän kieltäytyi aatelisarvosta.

CS Lewis ei ollut "tory" vaan demokraattinen rojalisti. Hän kieltäytyi aatelisarvosta, etteivät hänen Labour-puoluetta kannattavat pubikaverinsa pahoittasi mieltään.

perjantaina, kesäkuuta 20, 2008

Narnian tarinat: Prinssi Kaspian. Jussi Ahlroth. Elokuva-arvostelu



Tämän viikonlopun Hesarin NYT-liitteessä on Jussi Ahlrothin kirjoittama elokuva-arvostelu uudesta Narnia-elokuvasta, jonka ensi-ilta on 2.7.2008.
(Jussi Ahlroth: Aslanin toinen tuleminen. HS/NYT 13.6.-19.6. NRO 24/2008/Elokuvat, sivu 53)

Otsikko olisi voinut olla parempikin, vaikka kyllähän se pätee elokuvasta. Aslan tulee toisen kerran elokuvateattereihin.

"Sanotaan, että leijonan karjahdus lämmittää leijonanpentujen sydämiä, mutta jäädyttää veren sakaalien suonissa", aloittaa Ahlroth. Erinomainen alku!

Ahlroth tuo esille elokuvan synkkyyden, jopa epätoivon, mutta kirjoittaa:
"Prinssi Kaspianissa on alusta loppuun vanhojen miekkaseikkailujen vauhdikas ote. Se on juuri oikealla tavalla jännittävä genressään."

On kysymys urheudesta, johtajuudesta, Ahlrothin mielestä shakespearelaiseksi tehty kysymys tässä elokuvassa.

Ahlrothin mukaan tämä on "poikien seikkailuelokuva", jossa on myös hauskoja puhuvia eläimiä. Uskoisin, että niiden lisäksi myös komea Kaspian saa tyttöjenkin sydämet lämpenemään.

Kannattaa käydä ostamassa NYT ja lukea Ahlrothin arvostelu, jota pidän hyvin luotettavana ja asiallisena.

lauantaina, kesäkuuta 07, 2008

Narnian aikakirjat




Mitä tapahtuikaan milloinkin Narniassa? Muistatko nämä henkilöt ja tapahtumat? En ole suomentanut kaikkia nimiä. Siinä on sinulle puuhaa.

C.S. Lewis's Outline of Narnian history /Factmonster/Harper Collins

1 Narnia luotiin. Eläimet osasivat puhua. Digory istutti puun (the Tree of Protection). Valkoinen velho Jadis saapuu Narniaan, mutta pakenee kauas pohjoiseen. Frank I (lontoolainen hevosajuri) valitaan Narnian kuninkaaksi.

180 Prinssi Col, Frank I:n nuorempoi poika, vie kannattajansa siihen asti asumattomana olleeseen Archenlandiin ja tulee maan ensimmäiseksi kuninkaaksi.

204 Joukko lainsuojattomia pakenee Archenlandista Eteläisen autiomaan yli ja perustaa Calormenin kuningaskunnan.

300 Calormen laajenee. Kalormenilaiset ottavat Narnian länsipuolella olevan Telmarin siirtokunnakseen.

302 Telmarissa asuvat kalomernilaiset käyttäytyvät erittäin huonosti, ja Aslan muuttaa heidät eläimiksi, jotka eivät osaa puhua. Maa on asumaton. Narnian kuningas Gale vapauttaa Yksinäiset saaret (the Lone Islands) lohikäärmeen vallasta, ja kiitolliset asukkaat valitsevat hänet keisarikseen.

407 Archenlandin Olvin tappaa Pire-nimisen jättiläisen.

460 Meidän maailmastamme tulleet merirosvot ottavat haltuunsa Telmarin.

570 Tähän aikaan eli Moonwood the Hare.

898 Valkoinen Velho Jadis palaa kaukaa pohjoisesta Narniaan.

900 Pitkä talvi alkaa.

1000 Pevensien lapset saapuvat Narniaan. Edmundin petos. Aslanin uhrikuolema. Valkoinen velho voitetaan, ja Pitkä talvi päättyy. Peteristä tulee Narnian High King.

1014 Kuningas Peter tekee onnistuneen hyökkäyksen pohjoisen jättiläisiä vastaan. Kuningatar Susan ja Kuningas Edmund vierailevat Kalormeniassa. Archenlandin kuningas Lune löytää kauan kadonneena olleen poikansa Prinssi Corin ja voittaa Kalormeniaan hyökänneen prinssin Rabadashin.

1015 Pevensien lapset metsästävät Valkoista Hirveä ja katoavat Narniasta.

1050 Ram Suuri seuraa Coria Archenlandia kuninkaana.

1502 Tähän aikaan elää Narniassa kuningatar Swanwhite.

1998 Telmariinit hyökkäävät Narniaan ja valloittavat sen.

2290 Kaspian IX:n poika prinssi Kaspian syntyy. Miraz surmaa veljensä kuningas Kaspianin ja anastaa vallan itselleen.

2303 Prinssi Kaspian pakenee setänsä Mirazin hovista. Narnian sisällissota. Aslanin ja Pevensien avulla - jotka Kaspian kutsuu Narniaan puhaltamalla kuningatar Susanin taikatorvea - Miraz voitetaan ja kuolee. Kaspianista tulee Narnian kuningas Kaspian X.

2304 Kaspian X voittaa pohjoiset jättiläiset.

2306 Kaspian X:n matka maailman ääriin.

2310 Kaspian ottaa puolisokseen Ramandun tyttären.

2325 Prinssi Rilian syntyy.

2345 Käärme surmaa kuningattaren. Rilian katoaa.

2356 Eustace and Jill tulevat Narniaan ja pelastavat Prinssi Rilianin. Kaspian X kuolee.

2534 Lainsuojattomia ilmestyy Lantern Waste -alueelle. Sinne rakennetaan torneja puolustautumista varten.

2555 Shift-apinan kapina. Eustace ja Jill pelastavat kuningas Tirianin. Narnia on kalormenien vallassa. Viimeinen taistelu. Narnian loppu.

Hyvää kesälomaa kaikille Narnia-kirjojen ja tämän blogin lukijoille!

Näin alkoi Narniasta bloggaamiseni



Kansi: Pauline Baynes

Torstaina marraskuun 10 vuonna 2005 kirjoitin Blogisisko 1 -blogiini, että olin aloittanut Narnia-aiheisen blogin:

Kuvassa on vuonna 1952 ilmestyneen Prinssi Kaspianin matkoista kertovan Narnia-kirjan kansi. Narnia-kirjojen kuvittaja oli Pauline Baynes. Tämä kansi kuvaa mielestäni erinomaisesti Narnia-kirjojen maailmaa, jossa lapsilukija voi oppia kulttuurimme juuret samalla kun kokee korkeatasoisen ja kiehtovan kirjallisen seikkailun.


Löysin myöhään eilen illalla [9.11.2005] kaapistani kasan papereita, joissa kerrottiin Narnia-kirjoista. Ensin luulin, että olen ottanut valokopion jonkun toisen tutkimuksesta. Mutta sehän olikin omaa tekstiä. Olin suomentanut osan omaa, vuonna 1970 valmistunutta graduani.

Ajattelin välillä, että tekisin kirjallisuudesta sivulaudaturin, kun lastenkirjallisuutta on alettu pitää Suomessakin tarpeeksi arvokkaana tutkimuksen kohteena. Aikoinaan 1960-luvulla estetiikan professori Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole "sopivaa yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi". Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori Mustanoja ja silloinen lehtori Kingsley Hart ilahtuivat kovasti aiheestani. Gradun tekemisestä jäi miellyttävä muisto.

Nyt Narnia on ajankohtainen, sillä Narnian tarinat -elokuvan ensi-ilta on Suomessa 23.12. 2005. Elokuvan kotisivut ovat kiehtovat.

Niinpä aloitin tänään puoliyön jälkeen blogin Vuodatuksessa. Siitä tulee varmaankin noin 2-3 kuukauden blogi. Eräs Vuodatuksen blogipohjista sopii kuin tilattu. [Vihreä kumpuileva maisema teemana]. Voi kuvitella kentaurien ja faunien vaeltavan siellä. Annoin ensimmäisen puheenvuoron C.S. Lewisille itselleen.

Vuodatus vaikuttaa tähän mennessä helpolta. Siinä on hyvin selkeät ohjeet. Koska en ehdi juuri nyt opettelemaan linkkien laittamista Vuodatukseen, laitan tähän muutaman, jolla pääsee alkuun. Ensi-iltaan on 66 päivää, gradussani on 100 sivua. Siis tarvitsee kirjoittaa noin 1-1,5 sivua päivässä blogiin. Ne ovat ehdottomasti lastuja, gradun sivutuotteita ja tämänhetkisen työni, uuden kirjan tekstin muokkaamisen ohella syntyneitä. [Kirjoitin kirjaa "Pako Tallinnaan, joka ilmestyi seuraavana vuonna eli 2006.]

Laitoin linkkejä, jotka voit nähdä nyt tuolla sivupalkissa, sillä bloggaaminen on yksinkertaistunut ja taitonikin ovat lisääntyneet jonkin verran.

Factmonster: Narnia ja C.S. Lewis helppotajuisesti ja hauskasti, englanniksi lastensivuilla
Into the Wardrobe: a C.S. Lewis web site
C.S. Lewis Foundation
Om Narnia på svenska
jne

Prinssi Caspian filmattiin osittain Sloveniassa



Prinssi Kaspian filmattiin osittain Sloveniassa, ja Narniaksi tulivat kauniit Soca-joen laakson maisemat Luoteis-Sloveniassa Bovecissa.

torstaina, toukokuuta 29, 2008

Anna Popplewell, Narniasta opiskelijaksi Oxfordiin

Lyhyt juttuAnna Popplewellista joka Prinssi Kaspian -kirjan Susanin lailla siirtyy sadun maailmasta aikuisten maailmaan, Narnian tarinoiden näyttelijästä opiskelijaksi Oxfordin yliopistoon. Prinssi Kaspian -kirjan lopussa Aslan sanoo, että Peter ja Susan ovat tulleet aikuisiksi eivätkä enää palaa satujen maailmaan Narniaan, vaan meidän maailmaamme, jossa Aslan tunnetaan toisella nimellä - kuten hän sanoo Peterille ja Susanille. 19-vuotias Anna Popplewell on ollut 13-vuotiaasta mukana Narnia-elokuvissa.

Lue koko Daily Mailin haastattelu, jossa tyylikäs kuva Anna Popplewellista.

Anna opiskelee Magdalen Collegessa, jossa C.S. Lewis opetti 30 vuotta, joten hän arvelee saavansa Lewisin oppilaita opettajikseen. Oxfordissa on mahdollisuus myös jatkaa näyttelemistä, ja hän on liittynyt Oxford University Dramatic Societyn jäseneksi. Lakimiehen ja lääkärin tytär Anna Popplewell on veteraaninäyttelijä, näytellyt kahdeksanvuotiaasta asti.

Oxfordin yliopistossa toimii myös Oxford University C. S. Lewis Society. (linkki sivupalkissa)

tiistaina, toukokuuta 27, 2008

Luonnonkauneutta, vakavuutta, vastuuta



Slovenia. Photo: Anna Amnell

Olen ottanut tämän valokuvan junasta matkalla Zagrebista Ljubljanaan. Juna kulki laakson pohjalla, ja viime vuoden lokakuun alun syksyinen luonto oli häikäisevän kaunista. Tämä on Sloveniaa, jossa osa "Narnian tarinat - Prinssi Kaspian" -elokuvan kohtauksista on filmattu, ei kylläkään juuri tälla seudulla. Mutta on odotettavissa vastaavanlaista ja vielä vaikuttavampaa luonnonkauneutta, ja kaunis luonto onkin olennainen asia Narniassa. C.S. Lewis oli innokas kävelijä ja tunsi oman maansa luonnon hyvin. Narniaan hän on siirtänyt kaiken sen, mikä oli hänelle läheistä meidän maailmassamme.

Olen lukenut joitakin elokuva-arvosteluja ja niissä ollaan sitä mieltä, että tämä on "aikuisempi" elokuva kuin Velho ja leijona. Pevensin perheen lapset ovat kasvaneet ja joutuvat ottamaan uusimmassa elokuvassa kovan vastuun.

Vanhimmat lapsista alkavat olla niin isoja, että Narnian satumaailma tulee olemaan heille tämän seikkailun jälkeen liian lapsellista. Siihenhän viitataan tunnetusssa kohdassa, jossa kerrotaan, miksi Susan ei enää palaa Narniaan: häntä kiinnostavat silloin jo muut asiat kuin Narnian sadut. Hän on varttumassa aikuiseksi naiseksi - jollainen hän on jo ollut jo aikaisemmin Narniassa. Mutta tässä elokuvassa Susan toteuttaa vielä muinaisen Narnian ennustukset ja vastaa Kaspianin kutsuun.

Löysin kiinnostavia kuvia Prinssi Kaspian -elokuvasta. Kannattaa klikata ne suuremmiksi.

maanantaina, toukokuuta 19, 2008

New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa



Kuva: Buena Vista Finland (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

The New York Times -lehti julkaisi erittäin myönteisen arvostelun Prinssi Kaspian-elokuvasta. A.O. Scott. Out of the Wardrobe, Into a War Zone- 16-5-2008. Sota-ajan Englannista Narniaan joutuvat elokuvan englantilaiset päähenkilöt jälleen - ja joutuvat sielläkin sotaan.

Elokuva-arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Elokuvan alussa on paljon Narnian luonnonkauneuden kuvausta. Scott muistuttaa, että satujen yliluonnollisuuden pohjana on luonnon taianomaisuus. Tässä elokuvassa tulee myös esille, että C.S. Lewis oli nimenomaan renessanssin tutkija, ja elokuvassa ovat keskeisiä renessanssin ajalle tyypilliset ilmiöt: salamurhat, petokset, juonittelut ja sotaisuus. Siitä elokuva-arvostelun otsikko "vaatekaapista sotatoimialueelle". Prinssi Kaspian on sotaelokuva, mutta siinä on Scottin mukaan myös hiven romantiikkaa.

Kaspianin setä Miraz on kuin aito renessanssihallitsija. Scott ylistää italialaista Sergio Castellittoa, joka näyttelee Mirazia, ja Castelliton roolisuoristusta ihailevat myös elokuvan nuoret näyttelijät eräässä haastattelussa.

Scottin mukaan Prinssi Kaspian elokuva on tummempi ja väkivaltaisempi kuin Velho ja leijona, mutta myös parempi, "more satisfying".

keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008

sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2008

Jälleen Narniassa

C.S. Lewis -fan, huomaathan, että blogipalkissa on kohta, josta pääset Prinssi Kaspian-elokuvan kotisivuille suomeksi?

perjantaina, huhtikuuta 25, 2008

perjantaina, huhtikuuta 04, 2008

Prinssi Kaspian on tulossa

C.S. Lewisin "Prinssi Kaspian"- kirjasta tehty elokuva on tulossa vähän yli kuukauden kuluttua elokuvateattereihin Yhdysvalloissa.
Täältä löydät Prinssi Kaspian -elokuvan henkilöt ja paljon muutakin tähän elokuvaan liittyvää.
On kulunut jo jonkin aikaa elokuvasta "Velho ja leijona", ja elokuvan nuoret päähenkilöt ovat kasvaneet ja ehtineet esiintyä muissakin elokuvissa tällä välillä.

Elokuvasta "Velho ja leijona" löydät kuvia ja luettavaa Narniassa -blogistani, joka on Vuodatuksessa.

Huomasin, että ensimmäisen Narnia-elokuvan aikoihin olivat vuoroin Vuodatus ja vuoroin Blogger epäkunnossa, joten päätin laittaa Narnia-aineistoa kumpaankin, jotta olisi aina joku blogi käytettävissä lukijoille.

Kiinnostukseni Narnia-kirjoihin alkoi jo opiskeluaikana ja tein englannin graduni Narnia-kirjoista. Olen laittanut graduni aineistoa kumpaankin Narnia-aiheiseen blogiini. Voit lukea näitä blogeja rinnakkain. Ne täydentävät toisiaan.

tiistaina, helmikuuta 05, 2008

Prinssi Kaspian -elokuvan Reepicheep

Noble and brave Reepicheep is the charming talking mouse of Narnia. He is a dreamer. Narnian jalosyntyinen ja urhea puhuva hiiri Riipitsiip on unelmoija, joka saavuttaa haaveensa.

Miltä näyttää Prinssi Kaspian -elokuvan Riipitsiip? Näet hänet nyt kuvagalleriasta!
Narniaweb Image Gallery Se sisältää muitakin kuvia Narnian henkilöistä.

lauantaina, tammikuuta 19, 2008