Narnia-kirjat ovat klassikoita

 Kaisa Laaksonen. Suuri lukuseikkailu 2007 Avain 191 s.

Tämä on hauska tietokirja lapsiperheille, opettajille ja lastenkirjallisuuden ystäville. Lastenkirjat avaavat rikkaan maailman ja ovet menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Narnia-kirjat ovat mukana lukuisissa tehtävissä, joissa tutkitaan lastenkirjojen tapahtumapaikkoja, niissä esiintyviä eläimiä, harrastuksia, ruokaa ym. Kirja on loppuunmyyty toistaiseksi. Kirjastoista sitä saa.

Kirjasta Hopeinen tuoli (Silver Chair 1953) on tulossa elokuva. Filmausten on kerrottu alkavan tänä vuonna. Elokuvaa odotellessa on hauskaa kerrata kirjojen tapahtumia.

Narnian tarinat Wikipediassa

Suomenkielisessä Wikipediassa on hyvä selostus Narnia-kirjoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narnian_tarinat

Kahta lajia ylellisyyttä ja loistoa

Suomalainen toimittaja on hämmentynyt siitä, että hän on ihastunut angloamerikkalaiseen jouluun. (Annamari Sipilä Oikein hyvää ja pinnallista joulua HS/Sunnuntai 20.12.2015.) Eikö hän tiedä, että angloamerikkalaisen kulttuurin loistossa on myös keskiaikainen piirre? Se on Suomessa tuntematonta ja ymmärrretään väärin. C.S. Lewis kirjoittaa. 
""Luxury and material splendour in the modern world need be connected with nothing but money and are also, more often than not, very ugly. But what a medieval man saw in royal and feudal courts and imagined as being outstripped in 'faerie' and far outstripped in Heaven, was not so. The architecture, arms, crowns, clothes, horses, and music were nearly all beautiful. They were all symbolical and significant – of sanctity, authority, valour, noble lineage or, at the very worst, of power. They were associated, as modern luxury is not, with graciousness and courtesy. They could therefore be ingeniously admired without degradation for the admirer." C. S. Lewis, The Discarded Image

Lue lisää Narniassa-blogistani

http://narniassa.vuodatus.net/lue/2005/11/narnia-kirjojen-teemat-2-7

Narnia-kirjat suosittuja Britanniassa ja muualla

"Hugh Bonneville valitsi lapsuuden suosikkikirjat.  Narnia-sarja. Kirjailija C. S. Lewisin fantasiamaailmaan sijoittuvat tarinat 1950-luvulta ovat suosittuja Britannissa ja muualla."  HS/Kulttuuri 2.1.2015

Muistathan myös toisen Narnia-blogini?  (Narniassa-blogi Vuodatuksessa) Sieltä löydät perustiedot Lewisista ja Narnia-kirjoista. SEn perustin jo vuonna 2005 ensimmäisen Narnia -elokuvan tullessa Suomeen. Tein jo 1970-luvulla graduni Narnia-kirjoista.

Pohjois-Karjala on kuin Narnia

Joensuussa vierailllut Daily Mail -lehden toimittaja ylistää talvisen Pohjois-Karjalan kauneutta ja vertaa sitä Narniaan. Se on yhtä satumainen ja kaunis. Ei puutu kuin Aslan, kirjoittaa toimittaja Chris Leadbeater. Ja fauni - kuva on Narnia-elokuvasta, jossa Lucia avaa vaatekaapin ja löytää sielä lumisen toisen maailman.

 Pohjois-Karjala on kuin Narnia (Daily Mail, kauniita maisema kuvia ja iso jouluseimi Kolilla)
Suomeksi lyhyempi juttu Iltalehdessä.
Kuvani on Helsingistä.:)

Kommentti: Narnia-kirjat ja Suomi

Kommentti Lumiomena-blogiin, jossa on kirja-arvostelu Lewisin Velho ja leijona-kirjasta.

C. S. Lewis ja Narnia-kirjat ovat arvostettuja ja rakastettuja länsimaissa.  Suomen erilaisuus, vai sanoisinko jyrkkä jakautuneisuus, on tullut aina esille myös suhtautumisessa Narnia-kirjoihin. 

Opiskelin suomettumisen pahimpana aikana Helsingin Yliopistossa yleistä kirjallisuutta ja halusin tehdä graduni Narnia-kirjoista. Professori Irma Rantavaara ilmoitti, että lastenkirjat eivät olleet sopiva aihe gradun tekemiseen.  Hän käski minun tehdä gradun C. S. Lewisista kirjallisuuskriitikkona. Hän tiesi ja onneksi minäkin tiesin, että se olisi ollut suuritöisen väitöskirjan aihe, ja minusta ei olisi ollut tullut koskaan maisteria. Sillä tavallahan varmistettiin ainakin ennen aikaan kätevästi, ettei epätoivottu henkilö saanut koskaan valmiiksi graduaan tai väitöskirjaansa.

Oxfordin yliopiston pitkäaikainen ja suosittu kirjallisuuden  opettaja ja Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori C. S. Lewis oli eräs Englannin oppineimmista kirjallisuuden asiantuntijoista ja harvinaisen tuottelias. (Kirjallisuuden professori) Maija Lehtonen oli tehnyt lisensiaattityönsä saduista ja rohkaisi minua jatkamaan Narnia-kirjojen parissa.  Siirryin opiskelemaan englantia.  Olin ollut vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja työssä Finnish British Societyn lastentarhassa pari vuotta. Englantilainen lastenkulttuuri oli tuttua. Graduni otettiin ilolla vastaan englantilaisen filologian laitoksella keväällä 1970. 

Ensimmäisen Narnia-elokuvan tultua Suomeen perustin vuonna 2005 blogin, johon aloin kääntää graduani ja kirjoittaa muutakin aiheeseen liittyvää. Perustin Narnia-blogin myös Bloggeriin, kun Vuodatuksessa alkoi tulla ongelmia. Narnia-blogini toimivat aktiivisimmin aina uuden Narnia-elokuvan tultua Suomeen.

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2007/01/satu.html

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2013/02/narnia-kirjat-ovat-satua-fantasiaa.html

http://narniassa.vuodatus.net/sivut/cs-lewis-and-narnia-my-masters-thesis-foreword

Annan blogi kertoo Narnia-kirjoista

Kaimani blogi löytyy Bloggerista: Annan kirjat/C. S. Lewis

Narnia-kirjat ovat satua, fantasiaa

Jukka Kemppinen, kirjoitit:" Osaan sanoa, että Narniassa kristillinen vertauskuvallisuus ärsyttää minua jostain syystä".

Ymmärrän, sillä Narnia-kirjat eivät ole vertauskuvallisia eli allegoriaa. C. S. Lewis tunsi allegorian, hänen teoksensa "The Allegory of Love" (1936) on edelleen merkittävä tutkimus allegoriasta. Lewis itsekin sanoi, että Narnia-kirjat ovat satukirjoja, tarkemmin sanottuna fantasia-kirjoja kuten esimerkiksi Kaislikossa suhisee ja Tolkienin kirjat.

Ennakkoluuloisuudessa voi menettää monta hyvää tarinaa, kuten esimerkiksi sen, kuinka toisesta, kuolevasta maailmankaikkeudesta pakeneva kaunis ja julma velho Jadis voi pistäytyä viktoriaanisessa Lontoossa, riuhtaista sieltä raivoissaan lyhtypylvään ja viedä sen mukanaan livahtaessaan uuteen vastasyntyneeseen maailmankaikkeuteen, jossa siitä tulee Narnian metsää valaiseva lyhty.

Mutta miten voivat Narnia-satujen lapset siirtyä maailmankaikkeudesta toiseen? Esimerkiksi hyppäämällä maailmojen välillä olevassa metsässä johonkin lätäkköön. Tai ..

Wood Between the Worlds

Fantasiassa kirjailija luo toisen, kuvitteellisen maailman. Lewis sanoi esittäneensä itselleen kysymyksen: Entä jos olisi sellainen puhuvien eläinten ja myyttisten olentojen maa kuin Narnia? Entä jos Jeesus tulisi sinne leijonana? Mitä tapahtuisi?

Mitä ovat sadut? (mm. Tolkienin mukaan)


Tämä on kommentti emeritusprofessori Jukka Kemppisen blogiin

Vuodatus. Narniassa-blogi kunnossa

Narnia-photos with the permission of Buena Vista International Finland
Hyvä Narnian ystävä. Vuodatuksessa oleva Narniassa-blogini   on kunnossa. Melkein kaikki kirjoitukset ovat vuosilta 2005-2008, joten niille ei tapahtunut mitään vahinkoa sähkökatkoksen vuoksi.. Olen uusinut blogin pohjan, mutta en uskalla koskea sivupalkkeihin, sillä en tunne vielä uusimpia Vuodatuksen ohjeita kunnolla. Sieltä puuttuu joku pikkukuva.
Anna Amnellin Narnia-blogit

Narnian joulupukki

Kuva: Dover


Joulupukki pistäytyi Narniassa-blogistani

Mutta se Joulupukki, eikö se ole kömmähdys? Näin ajattelevat monet. Narnian joulupukilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ostoskeskusten joulupukin eikä varsinkaan niiden suomalaisten pukkien kanssa, jotka horjuvat jouluaattona kaduilla muunkin kuin joulun voimasta.
Narnian Joulupukki on se satumainen hahmo, jota englantilaiset lapset  eivät ole ainakaan viime aikoihin asti nähneet, sillä hän tuo lahjat tulemalla savupiipun kautta olohuoneeseen lasten nukkuessa. 


Hän muistuttaa enemmänkin niitä vanhojen kiiltokuvien joulupukkeja, jotka näyttävät ikonien pyhimyksiltä. Ja pyhimyshän Santa Claus olikin, antelias pyhä Nikolaus, joka tiputti savupiipusta rahaa tytöille, jotka eivät olisi saaneet muualta myötäjäisrahoja.
Hän on  suunnattoman suuri mies, jolla on vatsan päälle ulottuva valkoinen aaltoileva parta ja punainen asu, yhtä punainen kuin piikkipaatsaman (hollyn) marja.


On kysytty, miksi Narnia-kirjat ovat niin englantilaisia. C.S. Lewis oli englantilainen, hän ei matkustellut ulkomaille muulloin kuin vaimonsa kanssa kerran Kreikkaan. Hän luuli kirjoittavansa vain yhden kirjan Narniasta. 


Kirjeissään Jack Lewis kertoo, että se ei mennyt hyvin kaupaksi alussa, sillä vanhemmat luulivat, että se on liian pelottava. Hän ei kuvitellutkaan kirjoittavansa kokonaista Narnia-sarjaa. Mutta lapset ihastuivat Narniaan...

Pienellä Jackillä on eräässä valokuvassa lelu, joka sopii erityisen hyvin tähän vuodenaikaan nyky-Suomessakin. Se on muulilla ratsastava joulupukki. Onnelliseen ja vapaaseen elämään kuuluivat myös C.S. Lewisin luomassa Narniassa joulu ja joulupukki.

Narnian tarinat: Kaspianin matka maailmaan ääriin

Tänä vuonna tiedämme kaikki yhden joululahjamme.  Joulupäivänä 25.12.2010 on Narnian tarinat: Kaspianin matka maailmaan ääriin - elokuvan ensi-ilta.  Lokakuussa ilmestyy uusi painos kirjasta, ja sen kansi liittyy elokuvaan. Ja vielä yksi uutinen - myös äänikirja on tulossa ensi kuussa. Lue lisää uudesta Narnia-elokuvasta (Koululainen-lehti)

Ystävyys kohottaa arjen yläpuolelle

Jalo Riiptsiip on esimerkki ystävästä, joka auttaa hädän hetkellä.
Ystävänpäivähiiren kuva

Muistelmateoksessaan Surprised by Joy C.S. Lewis kirjoittaa, että ystävyys on ollut hänen elämänsä suurimpia ilonaiheita. Tuttavat ja seuraelämä eivät kiinnostaneet häntä. Hän sanoi surevansa sitä, että ystävyyden tilalle tulee usein puoluepolitiikka.

Ystävyys on tärkeää varsinkin Prinssi Kaspianin matkoissa. Alussa Eustacella ei ole ystäviä. Kun hän muuttuu lohikäärmeeksi, myös hänen henkinen elämänsä muuttuu. Alussa hän ajattelee, että hänen ei tarvitse enää pelätä ketään. Sitten hän alkaa kaivata ystäviään. Jopa Narnian hiiri Ripitsiip kelpaisi seuraksi.

Lohikäärmeenä Eustace oppii auttaman toisia ja olemaan ystävä. Hän ei unohtanut koskaan, että juuri Riipitsiip piti hänelle seuraa silloin kun kaikki oli pahimmillaan

Hopeatuolissa Kaspianin ja lordi Drinianin ystävyys joutuu kovalle koetukselle, mutta keskiajan tuntija Lewis osaa kuvata suuria tunteita.

Useimmiten ystävyys kuvataan Narnia-kirjoissa rauhallisena ystävien välisenä jutteluna. Keskustellaan maailman ihmeellisyydestä ja Aslanista. Narnian viimeinen kuningas ja yksisarvinen Jewel ovat jalo ystäväpari keskiaikaiseen tyyliin. He rakastavat toisiaan kuin veljekset ja ovat pelastaneet toistensa hengen monessa taistelussa. Aslan on kaikkien narnialaisten ystävä ja jokaisen ihmisen ja eläimen yksityinen ystävä. Aslan leijona nimittää lempeää Hwin-hevosta "rakkaaksi tyttärekseen".

Kollektiivisuuden tilalle Lewis asettaa tosiveljeyden, jota edustaa hänen mielestään parhaimmillaan Kaislikossa suhisee kirjan mainio kolmikko: myyrä, mäyrä ja rotta, jotka ovat täysin erilaisia persoonia, mutta juuri tämä erilaisuus yhdistää heitä. Tämän vuoksi esimerkiksi Eustace menettää paljon, kun ei sano vanhempiaan isäksi ja äidiksi vaan kutsuu näitä etunimeltä.

Sodan ja rauhan Rostovin perhe oli Lewisin mielestä ihanteellinen perhe. Narnia-kirjoissa on eniten poikamiehiä ja lapsia, jotka ovat jostakin syystä kaukana kotoa. Perhe ei sovi yleensä seikkailukertomuksen juoneen.

Herra ja rouva Majava edustavat Lewisin käsitystä ihanneperheestä, jossa mies ja vaimo keskustelevat tasa-arvoisesti mistä hyvänsä aiheesta, mutta herra Majava auttaa herrasmiesmäisesti saappaat jalkaan vaimolleen jopa kiireesti pakomatkalle lähdettäessä.

Narnialaiset tytöt saavat valita itse puolisonsa, mutta kalormenialaiset tytöt joutuvat tyytymään isänsä tahtoon. Lasten läheistä ja lämmintä suhdetta kuvaa Prinssi Kaspianissa kohtaus:

"Lucy woke out of the deepest sleep you can imagine, with the feeling that the voice she liked best in the world had been calling her name. She thought at first it was her father's voice ..." (p. 120)

Tirian tapaa isänsä Aslanin maassa jälleen sinä nuorena ja iloisena miehenä, jonka kanssa hän leikki lapsuudessaan. Digoryn epätoivoinen rakkaus kuolevaa äitiään kohtaan on kuin C.S. Lewisin oman lapsuuden kuvausta.

Johdanto graduun

C.S. Lewisin kirjan The Lion, the Witch and the Wardrobe [Velho ja leijona] ilmestyminen oli vuoden 1950 suuria kirjallisia tapahtumia Englannissa. Clive Staples Lewis oli tunnettu suosittuna Oxfordin yliopiston luennoitsijana ja tutorina, puhujana sekä loistavasta kirjallisuuskritiikistään ja kristinuskoa käsittelevistä kirjoistaan, joista kuuluisin oli satiiri "Paholaisen kirjeopisto" [1942].

Englannissa ei ole harvinaista, että oppinut henkilö kirjoittaa lapsille. Monet arvostetuimmista englantilaisista lastenkirjoista ovat muillakin aloilla kunnostautuneiden henkilöiden tuotteita. Esimerkiksi Liisa ihmemaassa –kirjan kirjoittaja Lewis Carroll oli pappi ja Oxfordin yliopiston matematiikan professori Charles Dodgson. Kaislikossa suhisee-kirjan kirjoittaja Kenneth Grahame oli Englannin pankin virkamies.


Individualismi on tärkeää englantilaisille, siksi lapsiakin pidetään yksilöinä eikä miniatyyriaikuisina. Englantilaiset ovat hyviä kasvattajia ja hyviä lastenkirjailijoita.

C.S. Lewis julkaisi sen jälkeen vuosittain uuden viestin luomastaan Narnian maailmasta. Vuonna 1956 hän sai viimeisestä, The Last Battle -nimisestä Narnia-kirjasta, tosiasiallisesti koko seitsemän kirjaa käsittävästä sarjasta Carnegie-mitalin, joka annetaan joka vuosi ansiokkaalle englantilaiselle lastenkirjailijalle.


Graduni tarkoituksenani oli etsiä Lewisin paikka lastenkirjallisuuden perinteessä, tutkia mistä hänen satujensa erityislaatu johtuu ja mikä tekee ne hyviksi ja arvokkaiksi yleisen kirjallisuuden alueella. Koska Lewis on viitannut usein kritiikissään myös lastenkirjallisuuteen, oli mielenkiintoista rinnastaa Lewisin teoreettisia käsityksiä ja käytäntöä.

Satua ei käsitelty tuohon aikaan [1970] kovin paljon kirjallisuudentutkimuksessa. Lastenkirjallisuuden tutkimus oli suhteellisen uusi kirjallisuudenhaara, niin vähän arvostettu, että silloinen estetiikan professori Irma Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole sopiva aihe yliopistolliseen tutkimukseen. Hän ehdotti, että ottaisin aiheeksi "C.S. Lewis kirjallisuuskriitikkona".

Tunsin kuitenkin Lewisia jo sen verran, että tiesin, että se olisi ollut väitöskirjan aihe. Englantilaisen filologian laitoksella vastaanotto oli täysin toinen. Professori Kingsley Hart oli innoissaan. [Hän on tullut maailmankuuluksi Tove Janssonin Muumi-kirjojen kääntäjänä.] Narnia-kirjojen ja C.S.Lewisin tutkiminen oli minulle eskapismia sen ajan Suomen ahtaasta henkisestä ilmastosta. Luinhan Lewisista vuodet 1963-1970. Erityisen lämpimät muistot on minulla gradun tekemisestä professori Tauno Mustanojan johdolla. [Muillakin on hänestä hyviä muistoja. ks."Hän jaksoi innostaa. Tauno Mustanoja jäi lähtemättömästi oppilaittensa mieleen. Yliopisto-lehti 11/98]
http://www.nuorisokirjailijat.fi/amnell-anna.html

Contents of the thesis

C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children


CONTENTS OF THE THESIS:



FOREWORD 1



I INTRODUCTION 3

1. The fairy tale 3

2. Children's literature 9



II C. S. LEWIS 15

III THE STORIES OF NARNIA 22



A. THE ATMOSPHERE 22

1. The Dimensions of space 22

2. The Weather 25

3. Landscapes 25

4. The Sea 28

5. The Culture of England 29



6. The Invented Towns and cultural backgrounds 34

7. The Books and Music of the Narnian World 36

8. Paradise 39

9. Aslan's Land 41



B. THE CHARACTERS 44

1. The Sources of Characterization 44

2. The Methods of Characterization 49

3. The Categories of Characters 62

C. THE THEMES 65

1. The Good Old World 66

2. The Splendour 66

3. The Relationship of Men and Animals 70

4. Friendship and Membership 72

5. The Happy Opposition 75

6. The Black and White Magic 76

7. The Search for Joy 77



D. C. S. LEWIS'S THEOLOGICAL VIEWS 78

E. TECHNIQUE 85

1. Images for all the senses 85

2. The Manipulation of Time 90

3. The Humour 94

4. The Plot 97



CONCLUSION 100

BIBLIOGRAPHY 103