Jouluna näemme Kaspianin matkustavan maailman ääriin

Narnian tarinat Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin (trailer, Narnia.com)
Entistä parempi, entistä kauniimpi Narnia-elokuva.

Kuin Narniassa

Tämä kuva on otettu junan ikkunasta, kun matkustin laakson pohjalla olevaa rautatietä Zagrebista Ljubljanaan, Sloveniaan. Osa Prinssi Kaspianista filmattiinkin Sloveniassa, ei kuitenkaan näillä seuduin vaan luoteisosassa maata, Bovecissa. (Katso kartta ja suurenna se)

Eurooppa on Narnian lumoissa

 

Prinssi Kaspian-elokuvan mainos raitsikkapysäkillä.

Tämän päivän Hufvudstadsbladet kirjoittaa, että Prinssi Kaspian on saanut elokuva-arvostelijat todella innostumaan, ja Prahassa yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan Prinssi Kaspianin ensi-illassa [Samaa on kerrottu muualtakin.].

HBL su 6.7.2008, sivulla 26:
"Hyllat gäng. Filmen Berättelsen om Narnia: Prins Caspian har fått filmrecensenterna att gå i taket. På premiärvisningen i Prag i Tjecken fick en del av filmbesättningen motta stående ovationen från de tjeckiska fansen."

HBL;n tekstin yhteydessä olevassa värikuvassa on koko joukko: tuottaja Johnson, näyttelijät Skandar Keynes, William Mosley, Ben Barnes, ohjaaja Andrew Adamson sekä näyttelijät Anna Popplewell ja Georgie Henley.

HBL:n elokuva-arvostelu ei "nouse kattoon", mutta kertoo että vaikka ovet avautuivat ensimmäiselle Narnia-elokuvalle naristen, Prinssi Kaspian on valloittanut katsojat ja että hänen mukanaan olleet lapset huokasivat: "Ihanaa olla jälleen Narniassa".

Asiallisia ja jopa innostuneita ovat useimmat muutkin suomalaiset Prinssi Kaspian -elokuvan arvostelut. Helsingin Sanomissa oli jo aikaisemmin Jussi Ahlrothin erittäin asiallinen ja myönteinen arvostelu Prinssi Kaspianista. Onneksi, sillä muutoin Hesarin voisi sanoa olevan "out of touch" siitä, millaisia ihmiset Euroopassa ovat tällä vuosituhannella. Jesse Itkonen narisi nimittäin lauantain Hesarissa "Uskonto synkentää Narnian fantasiaa" (HS/leffat 5.7.2008) ja tekee pahan kömmähdyksen kirjoittaesaan "Uskonnon änkeäminen [!] tarinaan on elokuvan suurin kompastuskivi".

Narnian tarinoiden punainen lanka on nimittäin juuri kristinusko. C.S. Lewis esittää kuvitelman, olettamuksen (ei allegoriaa, C.S. Lewis käyttää sanaa 'supposal') siitä, millaisena kristinusko voisi esiintyä Narnian kaltaisessa satumaailmassa.

Jos menen katsomaan Buddhan lapsuutta esittävän elokuvan tai jonkun intialaisen elokuvan, osaan normaalin koulusivistyksen saaneena suomalaisena olettaa, että noissa elokuvissa käsitellään buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se voi avartaa maailmaani. Samalla tavalla Narnia-elokuvat voivat avartaa sivistyneen ateistin maailmaa. Niistä samoin kuin Narnia-kirjoista saa asiantuntijan eli Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorin kokoaman hyvän peruspaketin länsimaisen kulttuurin rakennusaineksista: pohjoisesta mytologiasta, antiikin maailmasta ja kristinuskosta.

Prinssi Kaspian menestyy

Narnian tarinat-Prinssi Kaspian -elokuvan ensi-ilta oli suurmenestys Lontoossa, kaikkien aikojen mahtavin elokuvaensi-ilta. Pohjois-Amerikassa Prinssi Kaspian on ollut katsotuin elokuva. Tämä merkitsee - lisää Narnia-elokuvia.

New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa

Kuva: Buena Vista Finland (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

The New York Times -lehti julkaisi erittäin myönteisen arvostelun Prinssi Kaspian-elokuvasta. A.O. Scott. Out of the Wardrobe, Into a War Zone- 16-5-2008. Sota-ajan Englannista Narniaan joutuvat elokuvan englantilaiset päähenkilöt jälleen - ja joutuvat sielläkin sotaan.

Elokuva-arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Elokuvan alussa on paljon Narnian luonnonkauneuden kuvausta. Scott muistuttaa, että satujen yliluonnollisuuden pohjana on luonnon taianomaisuus. Tässä elokuvassa tulee myös esille, että C.S. Lewis oli nimenomaan renessanssin tutkija, ja elokuvassa ovat keskeisiä renessanssin ajalle tyypilliset ilmiöt: salamurhat, petokset, juonittelut ja sotaisuus. Siitä elokuva-arvostelun otsikko "vaatekaapista sotatoimialueelle". Prinssi Kaspian on sotaelokuva, mutta siinä on Scottin mukaan myös hiven romantiikkaa.

Kaspianin setä Miraz on kuin aito renessanssihallitsija. Scott ylistää italialaista Sergio Castellittoa, joka näyttelee Mirazia, ja Castelliton roolisuoristusta ihailevat myös elokuvan nuoret näyttelijät eräässä haastattelussa.

Scottin mukaan Prinssi Kaspian elokuva on tummempi ja väkivaltaisempi kuin Velho ja leijona, mutta myös parempi, "more satisfying".

Jälleen Narniassa

C.S. Lewis -fan, huomaathan, että blogipalkissa on kohta, josta pääset Prinssi Kaspian-elokuvan kotisivuille suomeksi?

Prinssi Kaspian -elokuvan Reepicheep

Noble and brave Reepicheep is the charming talking mouse of Narnia. He is a dreamer. Narnian jalosyntyinen ja urhea puhuva hiiri Riipitsiip on unelmoija, joka saavuttaa haaveensa.

Miltä näyttää Prinssi Kaspian -elokuvan Riipitsiip? Näet hänet nyt kuvagalleriasta!
Narniaweb Image Gallery Se sisältää muitakin kuvia Narnian henkilöistä.