Kommentti: Narnia-kirjat ja Suomi

Kommentti Lumiomena-blogiin, jossa on kirja-arvostelu Lewisin Velho ja leijona-kirjasta.

C. S. Lewis ja Narnia-kirjat ovat arvostettuja ja rakastettuja länsimaissa.  Suomen erilaisuus, vai sanoisinko jyrkkä jakautuneisuus, on tullut aina esille myös suhtautumisessa Narnia-kirjoihin. 

Opiskelin suomettumisen pahimpana aikana Helsingin Yliopistossa yleistä kirjallisuutta ja halusin tehdä graduni Narnia-kirjoista. Professori Irma Rantavaara ilmoitti, että lastenkirjat eivät olleet sopiva aihe gradun tekemiseen.  Hän käski minun tehdä gradun C. S. Lewisista kirjallisuuskriitikkona. Hän tiesi ja onneksi minäkin tiesin, että se olisi ollut suuritöisen väitöskirjan aihe, ja minusta ei olisi ollut tullut koskaan maisteria. Sillä tavallahan varmistettiin ainakin ennen aikaan kätevästi, ettei epätoivottu henkilö saanut koskaan valmiiksi graduaan tai väitöskirjaansa.

Oxfordin yliopiston pitkäaikainen ja suosittu kirjallisuuden  opettaja ja Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori C. S. Lewis oli eräs Englannin oppineimmista kirjallisuuden asiantuntijoista ja harvinaisen tuottelias. (Kirjallisuuden professori) Maija Lehtonen oli tehnyt lisensiaattityönsä saduista ja rohkaisi minua jatkamaan Narnia-kirjojen parissa.  Siirryin opiskelemaan englantia.  Olin ollut vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja työssä Finnish British Societyn lastentarhassa pari vuotta. Englantilainen lastenkulttuuri oli tuttua. Graduni otettiin ilolla vastaan englantilaisen filologian laitoksella keväällä 1970. 

Ensimmäisen Narnia-elokuvan tultua Suomeen perustin vuonna 2005 blogin, johon aloin kääntää graduani ja kirjoittaa muutakin aiheeseen liittyvää. Perustin Narnia-blogin myös Bloggeriin, kun Vuodatuksessa alkoi tulla ongelmia. Narnia-blogini toimivat aktiivisimmin aina uuden Narnia-elokuvan tultua Suomeen.

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2007/01/satu.html

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2013/02/narnia-kirjat-ovat-satua-fantasiaa.html

http://narniassa.vuodatus.net/sivut/cs-lewis-and-narnia-my-masters-thesis-foreword

Narnia-kirjat ovat satua, fantasiaa

Jukka Kemppinen, kirjoitit:" Osaan sanoa, että Narniassa kristillinen vertauskuvallisuus ärsyttää minua jostain syystä".

Ymmärrän, sillä Narnia-kirjat eivät ole vertauskuvallisia eli allegoriaa. C. S. Lewis tunsi allegorian, hänen teoksensa "The Allegory of Love" (1936) on edelleen merkittävä tutkimus allegoriasta. Lewis itsekin sanoi, että Narnia-kirjat ovat satukirjoja, tarkemmin sanottuna fantasia-kirjoja kuten esimerkiksi Kaislikossa suhisee ja Tolkienin kirjat.

Ennakkoluuloisuudessa voi menettää monta hyvää tarinaa, kuten esimerkiksi sen, kuinka toisesta, kuolevasta maailmankaikkeudesta pakeneva kaunis ja julma velho Jadis voi pistäytyä viktoriaanisessa Lontoossa, riuhtaista sieltä raivoissaan lyhtypylvään ja viedä sen mukanaan livahtaessaan uuteen vastasyntyneeseen maailmankaikkeuteen, jossa siitä tulee Narnian metsää valaiseva lyhty.

Mutta miten voivat Narnia-satujen lapset siirtyä maailmankaikkeudesta toiseen? Esimerkiksi hyppäämällä maailmojen välillä olevassa metsässä johonkin lätäkköön. Tai ..

Wood Between the Worlds

Fantasiassa kirjailija luo toisen, kuvitteellisen maailman. Lewis sanoi esittäneensä itselleen kysymyksen: Entä jos olisi sellainen puhuvien eläinten ja myyttisten olentojen maa kuin Narnia? Entä jos Jeesus tulisi sinne leijonana? Mitä tapahtuisi?

Mitä ovat sadut? (mm. Tolkienin mukaan)


Tämä on kommentti emeritusprofessori Jukka Kemppisen blogiin

Näin alkoi Narniasta bloggaamiseni

Kansi: Pauline Baynes

Torstaina marraskuun 10 vuonna 2005 kirjoitin Blogisisko 1 -blogiini, että olin aloittanut Narnia-aiheisen blogin:

Kuvassa on vuonna 1952 ilmestyneen Prinssi Kaspianin matkoista kertovan Narnia-kirjan kansi. Narnia-kirjojen kuvittaja oli Pauline Baynes. Tämä kansi kuvaa mielestäni erinomaisesti Narnia-kirjojen maailmaa, jossa lapsilukija voi oppia kulttuurimme juuret samalla kun kokee korkeatasoisen ja kiehtovan kirjallisen seikkailun.


Löysin myöhään eilen illalla [9.11.2005] kaapistani kasan papereita, joissa kerrottiin Narnia-kirjoista. Ensin luulin, että olen ottanut valokopion jonkun toisen tutkimuksesta. Mutta sehän olikin omaa tekstiä. Olin suomentanut osan omaa, vuonna 1970 valmistunutta graduani.

Ajattelin välillä, että tekisin kirjallisuudesta sivulaudaturin, kun lastenkirjallisuutta on alettu pitää Suomessakin tarpeeksi arvokkaana tutkimuksen kohteena. Aikoinaan 1960-luvulla estetiikan professori Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole "sopivaa yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi". Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori Mustanoja ja silloinen lehtori Kingsley Hart ilahtuivat kovasti aiheestani. Gradun tekemisestä jäi miellyttävä muisto.

Nyt Narnia on ajankohtainen, sillä Narnian tarinat -elokuvan ensi-ilta on Suomessa 23.12. 2005. Elokuvan kotisivut ovat kiehtovat.

Niinpä aloitin tänään puoliyön jälkeen blogin Vuodatuksessa. Siitä tulee varmaankin noin 2-3 kuukauden blogi. Eräs Vuodatuksen blogipohjista sopii kuin tilattu. [Vihreä kumpuileva maisema teemana]. Voi kuvitella kentaurien ja faunien vaeltavan siellä. Annoin ensimmäisen puheenvuoron C.S. Lewisille itselleen.

Vuodatus vaikuttaa tähän mennessä helpolta. Siinä on hyvin selkeät ohjeet. Koska en ehdi juuri nyt opettelemaan linkkien laittamista Vuodatukseen, laitan tähän muutaman, jolla pääsee alkuun. Ensi-iltaan on 66 päivää, gradussani on 100 sivua. Siis tarvitsee kirjoittaa noin 1-1,5 sivua päivässä blogiin. Ne ovat ehdottomasti lastuja, gradun sivutuotteita ja tämänhetkisen työni, uuden kirjan tekstin muokkaamisen ohella syntyneitä. [Kirjoitin kirjaa "Pako Tallinnaan, joka ilmestyi seuraavana vuonna eli 2006.]

Laitoin linkkejä, jotka voit nähdä nyt tuolla sivupalkissa, sillä bloggaaminen on yksinkertaistunut ja taitonikin ovat lisääntyneet jonkin verran.

Factmonster: Narnia ja C.S. Lewis helppotajuisesti ja hauskasti, englanniksi lastensivuilla
Into the Wardrobe: a C.S. Lewis web site
C.S. Lewis Foundation
Om Narnia på svenska
jne