C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen.

[Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell)]

Tietueen ID   002024972 Tekijä   Pekkarinen, Pirkko. Nimeke   C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen. Julkaistu   Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970. Ulkoasu   105 s Opinnäyte   Pro gradu -tutkielma : , Englantilainen filologia. Aineisto   Opinnäyte Tekstiaineisto Kieli   eng Tiivistelmän kieli   fin  Asiasanat ja luokitukset Kohdehenkilö   Lewis, Clive Staples.

https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/5C1NCL49T8P4462EH4T8779CENBD5HFAY19C6DK6TD4UKDLA1E-00956?func=full-set-set&set_number=043349&set_entry=000002&format=999

C. S. Lewis

Hyvää joulun odotusta! Jouluseimien kuviani eri maista ja kotoani. Kuvassa on Suomalaisen kirjakaupan jouluseimi.

C. S. Lewis, 50 vuotta oli kulunut C. S. Lewisin kuolemasta jo vuonna 2013.
https://www.pbs.org/newshour/arts/celebrating-a-literary-giant-the-50th-anniversary-of-cs-lewiss-death

"What's the best children's book of all time? A 2008 survey found most people believed it was C. S. Lewis's The Lion, the Witch, and the Wardrobe. This opening novel of the Chronicles of Narnia series is widely regarded as its highlight."

C. S. Lewis Narnia-kirjasta The Silver Chair elokuva

ensipainoksen kansi

Hopeinen tuoli elokuvaksi  Helsingin Sanomat

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Silver_Chair

http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-37032324

BBC:llä useita linkkejä Narnia-aiheisiin

Makro 116: Sadunomainen

Vanha Wulffin kulman joulupukki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulupukkisatu pääsi Narnia-satuihinkin. C. S. Lewisilla oli lapsena joulupukkilelu. Klikkaa hakusanaa 'joulupukki'.

Kuvassa meille helsinkiläisille rakas Vanhan Wulffin kulman joulupukki, joka nyökytteli päätään ystävällisesti ennen joulua. Olen ottanut kuvan Stockmannin Esplanaadinpuoleisesta ikkunasta, mutta joulupukkia ei ole enää näkynyt siellä viime vuosina.

Onko satu kadonnut kaupungista, kun tätä joulupukkia ei enää näy? Onko se mennyt Narniaan?
Tätä kuvaa on katsonut Flickrissä jo yli 2400 joulupukin ystävää.
Makro 116 'sadunomainen'

Lisäys:

Meidän lapset halusivat vielä teini-ikäisenä, että heidän isänsä pukeutui jouluaattona joulupukiksi, vaikka he olivat tienneet aina, että joulupukki on satua.

Mieheni oli kehittänyt eräänlaisen joulupukkinäytelmän: lahjat vietiin antiikkiseen vauvanrekeen eteiseen, joulupukki soitti ovikelloa, kertoi jonkin jutun poroistaan, ja lahjat kannettiin yhdessä sisälle ja jaettiin yksitellen kullekin vuorollaan

Kun vanhin poika oli 8-vuotias, hän halusi olla joulupukkina, laittoi minun kelsiturkkini nurinpäin päälleen ja irtoparran leukaansa. - On raskasta olla joulupukki, hän totesi lahjat jaettuaan.

Lapset sanoivat, että aina tuntui pienen hetken, ehkä silmänräpäyksen ajan, että joulupukki oli totta.

Tämä on kiinnostava kysymys, sillä sanotaanhan, että fiktio voi olla faktaa todempi. Tarvitaan "willing suspension of disbelief",  pitää heittäytyä sadun, fiktion maailmaan.

Narnia-tutkimus Suomessa. Pekkarinen, Pirkko (= Amnell, Anna) C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Pirkko Pekkarinen(=Pirkko Anna Amnell): C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children, Helsingin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Amnell

Jostain syystä Narnia-gradustani ei näy netissä mitään tietoja Narnia-tietokannoissa. Kirjoitin viestin yhteen niistä, ja minulle sanottiin, että tutkimukseni on liian vanha! Mutta eikö ensimmäinen suomalainen Narnia-gradu kannattaisi mainita jo kuriositeetin vuoksi? Oli vuosi 1970.

Nähtävästi minun täytyy käydä siellä skannaamassa se ja laittaa se nettiin. Oma kopioni on heikko - konekirjoittajallani ei ollut varaa ostaa uutta nauhaa kirjoituskoneeseen. Minulla ei ollut varaa ostaa kirjoituskonettakaan.

Haluan tällä osoittaa empatiaa nuorelle minälleni, joka vastustuksista huolimatta teki gradun Narnia-kirjoista. Se viivästi opintojani monta monta vuotta, sillä jouduin ottamaan englannin pääaineeksi kirjallisuustieteen tilalle.

Kirjallisuudenprofessori Irma Rantavaara sanoi: Eihän nyt lastenkirjat ole sopiva aihe yliopistolliselle tutkimukselle. Ottakaa aiheeksi C. S. Lewis kirjallisuuskriitikkona. Se olisi ollut hieno aihe - suuritöiselle väitöskirjalle.

Valmistuin 10. toukokuuta 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi (hyvät tiedot estetiikan ja sosiologia cl-oppimäärästä, psykologia a-oppimäärä samoin) ja synnytin 17.5. ensimmäisen lapseni. Aloitin samana syksynä englannin opinnot, kävin pakollisilla luennoilla, synnytin toisen ja kolmannen lapseni, kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni (Suomen Kuvalehteen), kävin vaaditut seminaarit, istuin iltaisin kirjastossa lukemassa gradua varten. Opiskelin kotiäidin töitten ohella, hoidin itse lapseni, olin välillä englannin opettajan sijaisena kouluissa ja valmistuin vuonna 1970.

Professori Mustanoja sanoi ystävällisesti: Olisihan tästä voinut paremmankin arvosanan antaa, mutta onhan cum laudekin hyvä. Rouva Pekkarinenhan aikoo olla kotiäitinä edelleen. Pojilla on eri asia. Täytyy elättää perhe", hän sanoi huokaisten. 

Toivoin, etten olisi lörpötellyt yksityisasioistani. Mutta tähän professoriin tutustui hyvin, sillä gradua piti käydä lukemassa hänelle sitä mukaa kuin se edistyi. Hän tosin nukahti joskus mukavaan nojatuoliinsa.

Se oli kaikessa mielessä eri aikaa. Toisaalta kertoakseni koko totuuden, minua myös neuvottiin jatkamaan Lewis-tutkimusta.:) Mutta monet muut asiat tulivat elämään.

http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Pekkarinen, Pirkko: C.S. Lewis's Narnia fairy tales for children, Helsingin Yliopisto, Englantilainen filologia 1970.

foreword, contents, conclusion (tässä blogissa)
tässä blogissa mm aiheista:
Johdanto suomeksi 
C. S. Lewisin lapsuus
Satu
C. S. Lewis ja lastenkirjallisuus
Nuori Jack
C. S. Lewis ja naiset: äiti, sijaisäiti, lukijat, vaimo

C. S. Lewis on edelleen ajankohtainen

Tämä taisi olla ensimmäinen kirja, jonka luin C. S. Lewisista kauan sitten, kun olin opiskelija ja tein gradua hänen Narnia-kirjoistaan, joista vain muutama oli silloin suomennettu. Lewisista on hyvin paljon kuvia ja tietoa Internetissä. Ks. esim blogi  All about C. S. Lewis ja löydät paljon hyödyllisiä linkkejä. C. S. Lewis on edelleen suosittu, ja hänellä on suuri vaikutus. Hänen laajalla tuotannollaan on paljon lukijoita. Hänestä keskustellaan (linkissä oleva kuva julkaistu alkujaan Vogue-lehdessä). Kiinnostusta C. S. Lewisiin ovat lisänneet elokuva Varjojen maat (Shadowlands), joka kertoo Lewisin ja hänen syöpään kuolleen vaimonsa Joy Davidmanin tarinan ja jossa näytteli pääosaa Anthony Hopkins, samoin Narnia-elokuvat, joita tehdään edelleen.


C.S. Lewisin satiiri Paholaisen kirjeopisto on edelleen hyvin suosittu kirjana ja nykyään myös näytelmänä, jota on esitetty Yhdysvalloissa jo yli kuusi vuotta. Viimeksi se meni New Yorkissa yhdeksän kuukautta eli 3009 esitystä (Westside Theatre). Kiertueilla viidessäkymmenessä suurimmassa kaupungissa sen on nähnyt jo 250 000 katsojaa.The Screwtape Letters (näytelmän suosio)

Jack Lewis oli julkinen henkilö nuoruudestaan asti. Nuorena älykkönä Oxfordissa hän teki performanssin kääntymisestään, oli Time-lehden kannessa kirjan Paholaisen kirjeopisto ilmestymisen jälkeen, kirjoitti science fiction -romaaneja, häntä haastateltiin Vogue-lehdessä.
Hänet valittiin vuonna 1953 Cambridgen Yliopiston Magdalen Collegen keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professoriksi. Hän kirjoitti yleisönosastokirjoituksia ja oli kirjeenvaihdossa lukemattomien ihmisten kanssa. Hän avusti taloudellisesti monia ihmisiä, vaikka siitä ei tiedetty. Hän vastasi lapsilukijoittensakin kirjeisiin, ja niistä on ilmestynyt kirja.

 C. S. Lewisia vastustettiin jo hänen elinaikanaan kiivaasti ateisti- ja marksilaispiireissä. Häntä ei valittu vuonna 1951 kirjallisuuden professoriksi Oxfordin Yliopiston Magdalen Collegeen. Viran sai Cambridgen yliopiston luennoitsija runoilija Cecil Day-Lewis, papinpoika, joka oli omaksunut nuorena kommunismin, taistellut Espanjan sisällissodassa ja kuulunut kommunistiseen puolueeseen, jota hän myöhemmin muistelmissaan arvosteli. On kiinnostava yhteensattuma, että kesällä 1951 loikkasi kaksi ns. Cambridge Five -vakoilijaryhmään kuuluvaa englantilaista kaksoisagenttia Neuvostoliittoon. Cecil-Day-Lewisin tuttavapiiriin kuului mm Anthony Blunt, joka paljastettiin myöhemmin yhdeksi Cambridge Five-ryhmän jäseneksi, Neuvostoliiton vakoilijaksi.

Kommentti: Narnia-kirjat ja Suomi

Kommentti Lumiomena-blogiin, jossa on kirja-arvostelu Lewisin Velho ja leijona-kirjasta.

C. S. Lewis ja Narnia-kirjat ovat arvostettuja ja rakastettuja länsimaissa.  Suomen erilaisuus, vai sanoisinko jyrkkä jakautuneisuus, on tullut aina esille myös suhtautumisessa Narnia-kirjoihin. 

Opiskelin suomettumisen pahimpana aikana Helsingin Yliopistossa yleistä kirjallisuutta ja halusin tehdä graduni Narnia-kirjoista. Professori Irma Rantavaara ilmoitti, että lastenkirjat eivät olleet sopiva aihe gradun tekemiseen.  Hän käski minun tehdä gradun C. S. Lewisista kirjallisuuskriitikkona. Hän tiesi ja onneksi minäkin tiesin, että se olisi ollut suuritöisen väitöskirjan aihe, ja minusta ei olisi ollut tullut koskaan maisteria. Sillä tavallahan varmistettiin ainakin ennen aikaan kätevästi, ettei epätoivottu henkilö saanut koskaan valmiiksi graduaan tai väitöskirjaansa.

Oxfordin yliopiston pitkäaikainen ja suosittu kirjallisuuden  opettaja ja Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori C. S. Lewis oli eräs Englannin oppineimmista kirjallisuuden asiantuntijoista ja harvinaisen tuottelias. (Kirjallisuuden professori) Maija Lehtonen oli tehnyt lisensiaattityönsä saduista ja rohkaisi minua jatkamaan Narnia-kirjojen parissa.  Siirryin opiskelemaan englantia.  Olin ollut vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja työssä Finnish British Societyn lastentarhassa pari vuotta. Englantilainen lastenkulttuuri oli tuttua. Graduni otettiin ilolla vastaan englantilaisen filologian laitoksella keväällä 1970. 

Ensimmäisen Narnia-elokuvan tultua Suomeen perustin vuonna 2005 blogin, johon aloin kääntää graduani ja kirjoittaa muutakin aiheeseen liittyvää. Perustin Narnia-blogin myös Bloggeriin, kun Vuodatuksessa alkoi tulla ongelmia. Narnia-blogini toimivat aktiivisimmin aina uuden Narnia-elokuvan tultua Suomeen.

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2007/01/satu.html

http://narnia-blogi.blogspot.fi/2013/02/narnia-kirjat-ovat-satua-fantasiaa.html

http://narniassa.vuodatus.net/sivut/cs-lewis-and-narnia-my-masters-thesis-foreword

Annan blogi kertoo Narnia-kirjoista

Kaimani blogi löytyy Bloggerista: Annan kirjat/C. S. Lewis

Narnia-kirjat ovat satua, fantasiaa

Jukka Kemppinen, kirjoitit:" Osaan sanoa, että Narniassa kristillinen vertauskuvallisuus ärsyttää minua jostain syystä".

Ymmärrän, sillä Narnia-kirjat eivät ole vertauskuvallisia eli allegoriaa. C. S. Lewis tunsi allegorian, hänen teoksensa "The Allegory of Love" (1936) on edelleen merkittävä tutkimus allegoriasta. Lewis itsekin sanoi, että Narnia-kirjat ovat satukirjoja, tarkemmin sanottuna fantasia-kirjoja kuten esimerkiksi Kaislikossa suhisee ja Tolkienin kirjat.

Ennakkoluuloisuudessa voi menettää monta hyvää tarinaa, kuten esimerkiksi sen, kuinka toisesta, kuolevasta maailmankaikkeudesta pakeneva kaunis ja julma velho Jadis voi pistäytyä viktoriaanisessa Lontoossa, riuhtaista sieltä raivoissaan lyhtypylvään ja viedä sen mukanaan livahtaessaan uuteen vastasyntyneeseen maailmankaikkeuteen, jossa siitä tulee Narnian metsää valaiseva lyhty.

Mutta miten voivat Narnia-satujen lapset siirtyä maailmankaikkeudesta toiseen? Esimerkiksi hyppäämällä maailmojen välillä olevassa metsässä johonkin lätäkköön. Tai ..

Wood Between the Worlds

Fantasiassa kirjailija luo toisen, kuvitteellisen maailman. Lewis sanoi esittäneensä itselleen kysymyksen: Entä jos olisi sellainen puhuvien eläinten ja myyttisten olentojen maa kuin Narnia? Entä jos Jeesus tulisi sinne leijonana? Mitä tapahtuisi?

Mitä ovat sadut? (mm. Tolkienin mukaan)


Tämä on kommentti emeritusprofessori Jukka Kemppisen blogiin

Kommentti: Paholaisen kirjeopisto

Ensimmäisen painoksen kansilehti oli vaatimaton. Oli sota-aika (1942)

C.S. Lewisin satiiri Paholaisen kirjeopisto on edelleen hyvin suosittu kirjana ja nykyään myös näytelmänä, jota on esitetty Yhdysvalloissa jo yli kuusi vuotta. Viimeksi se meni New Yorkissa yhdeksän kuukautta eli 3009 esitystä (Westside Theatre). Kiertueilla viidessäkymmenessä suurimmassa kaupungissa sen on nähnyt jo 250 000 katsojaa.The Screwtape Letters (näytelmän suosio)

C. S. Lewis on arvostettu klassikko jo lastenkirjailijana englanninkielisissä maissa -  niin myös muissa vanhoissa sivistysmaissa.  Narnia-kirjoilla on edelleen suuri vaikutus lastenkirjallisuuteen. Lewisin teos "Four Loves" on uskonnonfilosofian ja filosofian klassikkoteos. "Surprised by Joy" on kiinnostava "matkakuvaus" Lewisin lapsuudesta, kouluvuosista,  opiskeluaja ja siitä, mikä sai nuoren ateisti-intellektuellin kääntymään kristinuskoon. Tärkeä osuus oli hänen ystävällään Tolkienilla, mutta vaikutusta oli myös pohjoisella mytologialla. Lewis on kirjoittanut myös science fiction -kirjoja ja kiinnostavan romaanin Till we have Faces.
Tämä oli kommentti Jukka Kemppisen blogiin.
Lisäys: C. S. Lewis oli anglikaani.

C.S. Lewis -valokuvia

Le Blog Narniassa on mielenkiintoisia kuvia C.S. Lewisista ja hänelle tärkeistä paikoista: pikkulapsena leikkihevosen kanssa, nuorena miehenä, tutorina ikuisen savupilven ympäröimänä, polusta jolla hän käveli katolisen ystävänsä JRR Tolkienin kanssa ja tämä käännytti hänet kristinuskoon, lapsuudenkodista, omasta kodista, lempipubista, vaimon kanssa vähän ennen tämän kuolemaa. Sivun alaosassa on Lewisin hauta ja sen vierestä pääsee "galleriaan", jossa on lisää valokuvia, monet hyvin harvinaisia.

FOREWORD

One of the literary events of 1950 in England was the publication of The Lion, the Witch and the Wardrobe, the first in the series of the fantasy books for children by Clive Staples Lewis, an Oxford Don who was until then known as a writer of splendid literary criticism and apologetics. It is not strange in England that a learned man should write for children, as many of the great English children's books, especially in the field of fantasy, have been written by men who were distinguished in other fields than children's literature. For example, Lewis Carroll, author of the Alice-books, was in private life The Reverend Charles Dodgson, a professor of mathematics at Oxford; and Kenneth Grahame, author of The Wind in the Willows, held an important office in the Bank of England. It is generally thought that the sense of individualism among the English has made it easy and natural for them to regard children as individuals, important as such, not as miniature adults. For this reason the English are perhaps the best school­ masters in the world and can also produce excellent children's books.

In each succeeding year C. S. Lewis wrote a new book on the imaginary land of Narnia. For the seventh, The Last Battle (1956), but actually for the whole series, Lewis was awarded in 1956 the Library Association Carnegie Medal. The Carnegie Medal is annually given for "an outstanding book for children by a British subject domiciled in the United Kingdom (Great Britain and Northern Ireland) published during the preceding year." From this starting point I wish to find Lewis's place in the tradition of children's literature, to seek what has contributed to the special quality of his books, what makes them good and valuable to the whole field of literature.

Because C. S. Lewis has in his literary criticism often pointed to children's litera­ture, both before and after writing such literature himself, it is interesting to parallel the theory and practice of Lewis in this question. Because the fairy tale is one of the less studied literary genres and because children's literature is a fairly new branch in literature as a whole, I feel it necessary to deal with some of the problems which have importance in studying Lewis's Narnia fairy tales.

(A part of my master's thesis.)

C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children (my master's thesis, 1970)

Information

Contents of the thesis

Foreword 

Conclusion


Title: C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Author: Pirkko Pekkarinen (=Pirkko Anna Amnell)

Level: Master's thesis

University of Helsinki

Faculty of Arts/Department of English

Spring 1970

Number of pages: 105

Where deposited:
 [Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell)]

Tietueen ID   002024972 Tekijä   Pekkarinen, Pirkko. Nimeke   C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen. Julkaistu   Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970. Ulkoasu   105 s Opinnäyte   Pro gradu -tutkielma : , Englantilainen filologia. Aineisto   Opinnäyte Tekstiaineisto Kieli   eng Tiivistelmän kieli   fin  Asiasanat ja luokitukset Kohdehenkilö   Lewis, Clive Staples.

https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/5C1NCL49T8P4462EH4T8779CENBD5HFAY19C6DK6TD4UKDLA1E-00956?func=full-set-set&set_number=043349&set_entry=000002&form

Key words: C. S. Lewis, The Chronicles of Narnia, children's literature,
fantasy, fairy tales, Christianity

Abstract: not available

Other information:

Pirkko Anna Amnell Wikipedia

Suomen Nuorisokirjailijat/Anna Amnell (jäsenmatrikkeli)
Suomen Kirjailijaliitto (jäsen)

anna.amnell@gmail.com