Narnia-blogi: Narnia-tutkimus Suomessa. Pekkarinen, Pirkko (= Am...

[Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell)]

Säilytyspaikka muuttunut: Tekijä   Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell) C. S. Lewisäs Narnia fairy tales for children Nimeke   Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970. Ulkoasu   105 s Opinnäyte   Pro gradu -tutkielma : , Englantilainen filologia. Aineisto   Opinnäyte Tekstiaineisto Kieli   eng Tiivistelmän kieli   fin  Asiasanat ja luokitukset Kohdehenkilö   Lewis, Clive Staples

Säilytyspaikka muuttunut:
Luettavissa Kaisa.kirjaston gradu-kokoelmissa.

https://helka.helsinki.fi/discovery/fulldisplay?docid=alma9913272393506253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInstitution&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=DefaultSlotOrder&query=any,contains,Pirkko%20Pekkarinen&offset=0

Pekkarinen, Pirkko: C.S. Lewis's Narnia fairy tales for children, Helsingin Yliopisto, Englantilainen filologia 1970.

Jostain syystä Narnia-gradustani ei näy netissä mitään tietoja Narnia-tietokannoissa. Kirjoitin viestin yhteen niistä, ja minulle sanottiin, että tutkimukseni on liian vanha! Mutta eikö ensimmäinen suomalainen Narnia-gradu kannattaisi mainita jo kuriositeetin vuoksi? Oli vuosi 1970.

Nähtävästi minun täytyy käydä siellä skannaamassa se ja laittaa se nettiin. Oma kopioni on heikko - konekirjoittajallani ei ollut varaa ostaa uutta nauhaa kirjoituskoneeseen. Minulla ei ollut varaa ostaa kirjoituskonettakaan.

Haluan tällä osoittaa empatiaa nuorelle minälleni, joka vastustuksista huolimatta teki gradun Narnia-kirjoista. Se viivästi opintojani monta monta vuotta, sillä jouduin ottamaan englannin pääaineeksi kirjallisuustieteen tilalle.

Kirjallisuudenprofessori Irma Rantavaara sanoi: Eihän nyt lastenkirjat ole sopiva aihe yliopistolliselle tutkimukselle. Ottakaa aiheeksi C. S. Lewis kirjallisuuskriitikkona. Se olisi ollut hieno aihe - suuritöiselle väitöskirjalle.

Valmistuin 10. toukokuuta 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi (hyvät tiedot estetiikan ja sosiologia cl-oppimäärästä, psykologia a-oppimäärä samoin) ja synnytin 17.5. ensimmäisen lapseni. Aloitin samana syksynä englannin opinnot, kävin pakollisilla luennoilla, synnytin toisen ja kolmannen lapseni, kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni (Suomen Kuvalehteen), kävin vaaditut seminaarit, istuin iltaisin kirjastossa lukemassa gradua varten. Opiskelin kotiäidin töitten ohella, hoidin itse lapseni, olin välillä englannin opettajan sijaisena kouluissa ja valmistuin vuonna 1970.

Professori Mustanoja sanoi ystävällisesti: Olisihan tästä voinut paremmankin arvosanan antaa, mutta onhan cum laudekin hyvä. Rouva Pekkarinenhan aikoo olla kotiäitinä edelleen. Pojilla on eri asia. Täytyy elättää perhe", hän sanoi huokaisten. 

Toivoin, etten olisi lörpötellyt yksityisasioistani. Mutta tähän professoriin tutustui hyvin, sillä gradua piti käydä lukemassa hänelle sitä mukaa kuin se edistyi. Hän tosin nukahti joskus mukavaan nojatuoliinsa.

Se oli kaikessa mielessä eri aikaa. Toisaalta kertoakseni koko totuuden, minua myös neuvottiin jatkamaan Lewis-tutkimusta.:) Mutta monet muut asiat tulivat elämään.

Narnia-tutkimus Suomessa. Pekkarinen, Pirkko (= Amnell, Anna) C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Pirkko Pekkarinen(=Pirkko Anna Amnell): C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children, Helsingin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Amnell

Jostain syystä Narnia-gradustani ei näy netissä mitään tietoja Narnia-tietokannoissa. Kirjoitin viestin yhteen niistä, ja minulle sanottiin, että tutkimukseni on liian vanha! Mutta eikö ensimmäinen suomalainen Narnia-gradu kannattaisi mainita jo kuriositeetin vuoksi? Oli vuosi 1970.

Nähtävästi minun täytyy käydä siellä skannaamassa se ja laittaa se nettiin. Oma kopioni on heikko - konekirjoittajallani ei ollut varaa ostaa uutta nauhaa kirjoituskoneeseen. Minulla ei ollut varaa ostaa kirjoituskonettakaan.

Haluan tällä osoittaa empatiaa nuorelle minälleni, joka vastustuksista huolimatta teki gradun Narnia-kirjoista. Se viivästi opintojani monta monta vuotta, sillä jouduin ottamaan englannin pääaineeksi kirjallisuustieteen tilalle.

Kirjallisuudenprofessori Irma Rantavaara sanoi: Eihän nyt lastenkirjat ole sopiva aihe yliopistolliselle tutkimukselle. Ottakaa aiheeksi C. S. Lewis kirjallisuuskriitikkona. Se olisi ollut hieno aihe - suuritöiselle väitöskirjalle.

Valmistuin 10. toukokuuta 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi (hyvät tiedot estetiikan ja sosiologia cl-oppimäärästä, psykologia a-oppimäärä samoin) ja synnytin 17.5. ensimmäisen lapseni. Aloitin samana syksynä englannin opinnot, kävin pakollisilla luennoilla, synnytin toisen ja kolmannen lapseni, kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni (Suomen Kuvalehteen), kävin vaaditut seminaarit, istuin iltaisin kirjastossa lukemassa gradua varten. Opiskelin kotiäidin töitten ohella, hoidin itse lapseni, olin välillä englannin opettajan sijaisena kouluissa ja valmistuin vuonna 1970.

Professori Mustanoja sanoi ystävällisesti: Olisihan tästä voinut paremmankin arvosanan antaa, mutta onhan cum laudekin hyvä. Rouva Pekkarinenhan aikoo olla kotiäitinä edelleen. Pojilla on eri asia. Täytyy elättää perhe", hän sanoi huokaisten. 

Toivoin, etten olisi lörpötellyt yksityisasioistani. Mutta tähän professoriin tutustui hyvin, sillä gradua piti käydä lukemassa hänelle sitä mukaa kuin se edistyi. Hän tosin nukahti joskus mukavaan nojatuoliinsa.

Se oli kaikessa mielessä eri aikaa. Toisaalta kertoakseni koko totuuden, minua myös neuvottiin jatkamaan Lewis-tutkimusta.:) Mutta monet muut asiat tulivat elämään.

http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Pekkarinen, Pirkko: C.S. Lewis's Narnia fairy tales for children, Helsingin Yliopisto, Englantilainen filologia 1970.

foreword, contents, conclusion (tässä blogissa)
tässä blogissa mm aiheista:
Johdanto suomeksi 
C. S. Lewisin lapsuus
Satu
C. S. Lewis ja lastenkirjallisuus
Nuori Jack
C. S. Lewis ja naiset: äiti, sijaisäiti, lukijat, vaimo

Näin alkoi Narniasta bloggaamiseni

Kansi: Pauline Baynes

Torstaina marraskuun 10 vuonna 2005 kirjoitin Blogisisko 1 -blogiini, että olin aloittanut Narnia-aiheisen blogin:

Kuvassa on vuonna 1952 ilmestyneen Prinssi Kaspianin matkoista kertovan Narnia-kirjan kansi. Narnia-kirjojen kuvittaja oli Pauline Baynes. Tämä kansi kuvaa mielestäni erinomaisesti Narnia-kirjojen maailmaa, jossa lapsilukija voi oppia kulttuurimme juuret samalla kun kokee korkeatasoisen ja kiehtovan kirjallisen seikkailun.


Löysin myöhään eilen illalla [9.11.2005] kaapistani kasan papereita, joissa kerrottiin Narnia-kirjoista. Ensin luulin, että olen ottanut valokopion jonkun toisen tutkimuksesta. Mutta sehän olikin omaa tekstiä. Olin suomentanut osan omaa, vuonna 1970 valmistunutta graduani.

Ajattelin välillä, että tekisin kirjallisuudesta sivulaudaturin, kun lastenkirjallisuutta on alettu pitää Suomessakin tarpeeksi arvokkaana tutkimuksen kohteena. Aikoinaan 1960-luvulla estetiikan professori Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole "sopivaa yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi". Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori Mustanoja ja silloinen lehtori Kingsley Hart ilahtuivat kovasti aiheestani. Gradun tekemisestä jäi miellyttävä muisto.

Nyt Narnia on ajankohtainen, sillä Narnian tarinat -elokuvan ensi-ilta on Suomessa 23.12. 2005. Elokuvan kotisivut ovat kiehtovat.

Niinpä aloitin tänään puoliyön jälkeen blogin Vuodatuksessa. Siitä tulee varmaankin noin 2-3 kuukauden blogi. Eräs Vuodatuksen blogipohjista sopii kuin tilattu. [Vihreä kumpuileva maisema teemana]. Voi kuvitella kentaurien ja faunien vaeltavan siellä. Annoin ensimmäisen puheenvuoron C.S. Lewisille itselleen.

Vuodatus vaikuttaa tähän mennessä helpolta. Siinä on hyvin selkeät ohjeet. Koska en ehdi juuri nyt opettelemaan linkkien laittamista Vuodatukseen, laitan tähän muutaman, jolla pääsee alkuun. Ensi-iltaan on 66 päivää, gradussani on 100 sivua. Siis tarvitsee kirjoittaa noin 1-1,5 sivua päivässä blogiin. Ne ovat ehdottomasti lastuja, gradun sivutuotteita ja tämänhetkisen työni, uuden kirjan tekstin muokkaamisen ohella syntyneitä. [Kirjoitin kirjaa "Pako Tallinnaan, joka ilmestyi seuraavana vuonna eli 2006.]

Laitoin linkkejä, jotka voit nähdä nyt tuolla sivupalkissa, sillä bloggaaminen on yksinkertaistunut ja taitonikin ovat lisääntyneet jonkin verran.

Factmonster: Narnia ja C.S. Lewis helppotajuisesti ja hauskasti, englanniksi lastensivuilla
Into the Wardrobe: a C.S. Lewis web site
C.S. Lewis Foundation
Om Narnia på svenska
jne

Satu

J.R.R. Tolkien sanoo esseessään "On Fairy-stories", että satujen historia on monimutkaisempi kuin ihmiskunnan ja sen kielen historia. Mutta alkuperä kuuluu folkloristiikan ja antropologian tutkijoille. Kunkin sadun kirjalliset ominaisuudet ovat tärkeintä, sillä satu on yksi kirjallisuudenlaji.

Tolkien määrittelee sadut kertomuksiksi sadun valtapiiristä, jossa on paljon muutakin kuin "keijuja" tai kääpiöitä, noitia, peikkoja, jättiläisiä ja lohikäärmeitä. Siihen kuuluvat meri, aurinko, kuu ja taivas, maa ja kaikki mitä siinä on: puu ja lintu, vesi ja kivi, viini ja leipä sekä me kuolevaiset silloin kun olemme sadun valtapiirissä. (Tolkien, 42)

Alkuperäisessä muodossaan sadut ovat samaa kuin kansansadut. Niistä on tullut kaikkien kansojen yhteistä omaisuutta, ja niistä on koottu valikoimia kaikkien maiden lapsille. Englannissa satuja keräsivät Andrew Lang (1884–1912) ja Joseph Jacobs (1854–1916).

Satu kuuluu kaikille

Alkuperäisessä muodossaan satu kuuluu kaikille. Usein sadut hylätään kuitenkin lapsille aivan niin kuin vanhat huonekalut siirretään lastenhuoneeseen, kun aikuiset eivät enää pidä niistä eivätkä välitä siitä, mitä niille tapahtuu. Lapset eivät ole tehneet valintaa. Kuten aikuiset lapsetkin ovat jakaantuneita suhtautumisessa satuihin, toiset pitävät niistä, toiset eivät. Tolkien on sitä mieltä, että jos sadut erotetaan aikuisten kirjallisuudesta, ne menevät pilalle.

Sadut menevät pilalle myös silloin, kun niistä tehdään pelkästään aikuisten kirjallisuutta. Margery Fisher esittää tästä esimerkkinä Perrault'n, joka teki 1700-luvun lopulla kansansaduista hovin viihdettä ja pelkästään oman aikakautensa kuvausta.

Jotkut ovat sitä mieltä, että sadut ovat lapsellisia ja kuuluvat vain tiettyyn vaiheeseen lapsen kehityksessä. Vuonna 1965 kahden psykologin tekemä suomalainen tutkimus lasten lukutottumuksista selitti, että lapsi, jonka sadunnälkä on tyydytetty, kasvaa siitä ulos ja siirtyy seuraavaan vaiheeseen kehityksessä, mutta lapsi jolle ei ole annettu satuja oikeassa iässä, jää kehityksessä jälkeen ja hänen kiinnostuksensa satuihin jatkuu myöhemmälläkin iällä. Tämä on hyvin tyypillistä ajattelua silloin, kun ei tajuta, että satu on yksi kirjallisuudenlaji, kertomista sen alkuperäisimmässä muodossaan.

Sadun taika

Satu on myös taikaa, mutta se ei ole sitä sanan vulgaarissa merkityksessä. Taika ei ole itsetarkoitus, vaan pelkkä väline. Sadun taikaa ei pidä selittää, ei ottaa vakavasti eikä tehdä naurettavaksi. Sadussa ei pidä olla myöskään mitään kehyskertomusta, joka selittää, että kaikki olikin vain unta tai illuusiota. Liisa ihmemaassa ei ole sanan varsinaisessa mielessä satu. Samoin eläintarinat eivät ole satuja, sillä niistä puuttuu ihminen, joka haluaa kommunikoida eläinten kanssa – mikä on eräs sadun perustoiveista – tai eläimet ovat vain naamioituneita ihmisiä. (Kaislikossa suhisee)

Parantumista, pakoa, lohdusta, fantasiaa

Satu tarjoaa Tolkienin mukaan parantumista, pakoa, lohdutusta ja fantasiaa. Parhaat sadut käsittelevät elämän perusasioita, jotka opitaan ymmärtämään paremmin uudessa ympäristössä. Eskapismia pidetään säälittävänä pakona "oikeasta" elämästä, mutta kuten Tolkien sanoo, sadut käsittelevät paljon pysyvämpiä asioita kuin ne, jotka kuuluvat vain johonkin tiettyyn aikakauteen.

Melun, saasteiden, säälimättömyyden ja elämän tarkoituksen puuttumisen lisäksi paetaan nälkää, janoa, köyhyyttä, sairauksia, epäoikeudenmukaisuutta. Satu tarjoaa eskapismia myös rajoituksista, sillä saduissa voi kalan lailla sukeltaa meren syvyyksiin, lentää korkeuksiin äänettömästi ja sulavasti kuin lintu. Se toteuttaa vielä syvällisempiä toiveita: haaveen voida keskustella eläinten kanssa ja suurimman kaikista toiveista – paon kuoleman vallasta.

Todellinen satu on tragedian vastakohta. Tolkien sanookin sadun onnellista loppua eukatastrofiksi. Hyvän sadun merkkinä on se, että hurjien tapahtumien ja kauheiden seikkailujen jälkeen lukija voi kokea onnellisen lopun suoman lohdutuksen.

Sadun vaikein laji on fantasia. Ks kohdasta Narnia ja lastenkirjallisuus Narnia ja Fantasia.


Kirjoja:
Lehtovaara & Saarinen. Mitä nuoret lukevat. 1965.

Margery Fisher. Intent upon Reading. 1964.

Tolkien, J.R.R. "On Fairy-Stories", in Essays Presented to Charles Williams. 1947. Also in Tree and Leaf. 1964.


Huom! Nämä kirjoitukset on tehty suoraan Internettiin, kun aloin suomentaa vuonna 1970 valmistunutta graduani. Jos huomaat linkeissä ym virheitä, ole hyvä ja ilmoita, jotta voin tehdä korjauksen. Kiitos!

CONCLUSION ( 0f the thesis)

CONCLUSION (pages 100-102)



During the last few decades more and more attention has been paid in all countries to children's literature. In this field, as in others, children must be given what is best for them.

Very often there has been criticism of romantic and moralizing books and children's writers have been challenged to write books near to everyday life. C. S. Lewis realized that he was writing for the generation which was born to the atomic bomb, "into a world of death, violence, heroism and cowardice, good and evil."


It is likely that the children will meet cruel enemies, there­fore they should hear of brave knights and heroic courage. To prepare a child for life the writer need not handle questions which belong to the tangible everyday life, he can take a child on trips further than the moon, to the world of fantasy, and. still show him what is true of man's heart. C. S. Lewis thought also that children's books are an in­dependent form of literature, not slaves to a programme of any kind.

But "the whole cast of the author's mind behind these books gives a special favour to the Narnia tales, the mind of a true scholar, one of the best-read men of his age, an excellent story-teller, a thinker and theologian" who has plumbed the depths of the dark void of atheism and come by the hardest route on his pilgrimage back to God. Christianity filled his mind: he did not put a moral in his stories; it was a natural part of his whole personality.

It gives a special light to the strange and beautiful world created by C. S. Lewis. The adventures are wild and even terrible at times, but there is always a trust, or at least a hope, that makes life wonderful.

Lewis is able to take the adult reader of his guard: things that have become too familiar to him are shown from a fresh aspect as if they were quite new. Perhaps children have a merely emotional understanding of what Lewis wants to say. But the magnificent scenes, wonderful actions and odd characters move them and can later be intellectually understood and the stories of our childhood are never forgotten by any of us. They are highly important in forming our whole out­look on life. Lewis's Narnia tales prepare the Child to receive Christian values and truths. They also arouse his curiosity towards all the great literary inheritance of mankind, and his willingness to 1ive a full and energetic life, complete with happiness and courage, heroism and friendship, respect for nature and humanity.

As an experienced writer Lewis could write in true tradition of the fairy tale, a story for children was to him like a new metre in verse that he carefully obeyed. He was able to tell adventures in a vivid, poetic style which also satisfies the critical adult reader. His life­long interest in literature and training in criticism had given him knowledge of the factors that contribute to the high quality of a literary world. Therefore the Narnia tales can be assessed by the, rules applicable to all lit­erature, merely keeping in mind certain special requirements.

Lewis's best qualities come out in these tales: high imagination, vast knowledge of literature, fresh and poetic style, profound morality. C. S. Lewis has been praised for his poetry and humour, for the richness of his scenery, and above all for the overwhelming joy that emerges from his stories. He has been able to give a dimension to reality in his imaginary country.

Adult criticism will not decide the future of these tales. Children themselves will decide generation after generation whether the chronicles of Narnia wil1 keep a place in the literary treasure which they wil1 carry lifelong in their hearts.



[More information:

Title: C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Author: Pirkko Pekkarinen =Pirkko Anna Amnell

Level: Master's thesis
University of Helsinki
Faculty of Arts/Department of English
Spring 1970

Number of pages: 105
Where deposited: Arts Faculty Library, Metsätalo

Key words: C. S. Lewis, The Chronicles of Narnia, children's literature,
fantasy, fairy tales, ChristianityAbstract: not available
Other information:

Pirkko Anna Amnell

Anna Amnell (in English)

C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children (my master's thesis, 1970)

Information

Contents of the thesis

Foreword 

Conclusion


Title: C. S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Author: Pirkko Pekkarinen (=Pirkko Anna Amnell)

Level: Master's thesis

University of Helsinki

Faculty of Arts/Department of English

Spring 1970

Number of pages: 105

Where deposited:
 [Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell)]

Tietueen ID   002024972 Tekijä   Pekkarinen, Pirkko. Nimeke   C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen. Julkaistu   Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970. Ulkoasu   105 s Opinnäyte   Pro gradu -tutkielma : , Englantilainen filologia. Aineisto   Opinnäyte Tekstiaineisto Kieli   eng Tiivistelmän kieli   fin  Asiasanat ja luokitukset Kohdehenkilö   Lewis, Clive Staples.

https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/5C1NCL49T8P4462EH4T8779CENBD5HFAY19C6DK6TD4UKDLA1E-00956?func=full-set-set&set_number=043349&set_entry=000002&form

Key words: C. S. Lewis, The Chronicles of Narnia, children's literature,
fantasy, fairy tales, Christianity

Abstract: not available

Other information:

Pirkko Anna Amnell Wikipedia

Suomen Nuorisokirjailijat/Anna Amnell (jäsenmatrikkeli)
Suomen Kirjailijaliitto (jäsen)

anna.amnell@gmail.com