Kommentti Lumiomena-blogiin, jossa on kirja-arvostelu Lewisin Velho ja leijona-kirjasta.
C. S. Lewis ja Narnia-kirjat ovat arvostettuja ja
rakastettuja länsimaissa. Suomen
erilaisuus, vai sanoisinko jyrkkä jakautuneisuus, on tullut aina esille myös
suhtautumisessa Narnia-kirjoihin.
Opiskelin suomettumisen pahimpana aikana Helsingin
Yliopistossa yleistä kirjallisuutta ja halusin tehdä graduni Narnia-kirjoista.
Professori Irma Rantavaara ilmoitti, että lastenkirjat eivät olleet sopiva aihe
gradun tekemiseen. Hän käski minun tehdä
gradun C. S. Lewisista kirjallisuuskriitikkona. Hän tiesi ja onneksi minäkin
tiesin, että se olisi ollut suuritöisen väitöskirjan aihe, ja minusta ei olisi
ollut tullut koskaan maisteria. Sillä tavallahan varmistettiin ainakin ennen
aikaan kätevästi, ettei epätoivottu henkilö saanut koskaan valmiiksi graduaan
tai väitöskirjaansa.
Oxfordin yliopiston pitkäaikainen ja suosittu
kirjallisuuden opettaja ja Cambridgen
yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori C. S. Lewis oli
eräs Englannin oppineimmista kirjallisuuden asiantuntijoista ja harvinaisen
tuottelias. (Kirjallisuuden professori) Maija Lehtonen oli tehnyt
lisensiaattityönsä saduista ja rohkaisi minua jatkamaan Narnia-kirjojen
parissa. Siirryin opiskelemaan
englantia. Olin ollut vuoden
vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja työssä Finnish British Societyn
lastentarhassa pari vuotta. Englantilainen lastenkulttuuri oli tuttua. Graduni
otettiin ilolla vastaan englantilaisen filologian laitoksella keväällä
1970.
Ensimmäisen Narnia-elokuvan tultua Suomeen perustin vuonna
2005 blogin, johon aloin kääntää graduani ja kirjoittaa muutakin aiheeseen
liittyvää. Perustin Narnia-blogin myös Bloggeriin, kun Vuodatuksessa alkoi
tulla ongelmia. Narnia-blogini toimivat aktiivisimmin aina uuden
Narnia-elokuvan tultua Suomeen.
http://narnia-blogi.blogspot.fi/2013/02/narnia-kirjat-ovat-satua-fantasiaa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti