Narnia-blogi

Nimeni on Anna Amnell, ja minulla on kaksi blogia Narnia-kirjoista, -elokuvista ja C. S. Lewisista. Ne perustuvat suurelta osalta yliopistolliseen tutkimukseen, jonka tein Helsingin Yliopistossa englantilaiseen filologiaan vuonna 1971.
Kaikkien blogieni päivittyminen ja lyhyt info ja nuortenkirjani Suomen Nuorisokirjailijat.Tämän blogin rinnakkaisblogi on Narniassa. Hakusanat blogin pohjalla.. Graduni on nyt luettavissa Kaisa -talon kellarissa. Soitto kirjaston neuvontaan ja mieheni neuvot auttoivat.

maanantaina, elokuuta 25, 2014

Seuraavassa Narnia-elokuvassa eräs suosittu hahmo: Puddleglum


Kirjoitin jo vuonna 2005 Narniassa-blogissani, että Puddleglum on monien suosikki. Kirjan The Silver Chair (hopeinen tuoli) takakannessa on Narnia-kirjojen alkuperäisen kuvittajan Pauline Baynesin näkemys Puddleglumista. Puddleglum on täysin C.S. Lewisin oman mielikuvituksen tuote, suolla elävä synkkä hahmo. Jotkut ovat nähneet hänessä jotain Lewisista itsestään. 

Puddleglum on Marshwiggle, suon asukas. Lewis oli itsekin suon asukas, sillä Cambridge ja sen ympäristökin on Vanhaa Suomaata, joka on kuivattu vuosisatojen kuluessa. Ouse-joen reitti vaihteli eri aikoina riippuen nousuvedestä ja tulvista. Alueen kovaa kokeneet ihmiset olivat synkkiä ja epäluuloisia. Vitsailtiin, että heillä oli räpylät varpaiden välissä - juuri niin kuin Puudleglumilla.

Tein  tutkimusta 1500-luvun Englannista kirjoittaessani kirjaa lyhytkasvuisesta Luciasta (Kyynärän mittainen tyttö, 2004, Lasten Keskus). Lucia Olavintytär ryöstetään Hattulasta ja viedään Helsingin ja Gotlannin kautta Englantiin ensin Vanhalle Suomaalle ja sieltä Lontooseen Elisabet I:n hoviin.

Lucia_2004_00032

Poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Kyynärän mittainen tyttö, 2004, Lasten Keskus (katso kirjastoista).

Näin 2000-luvun alussa The Times -lehdessä valokuvan soutajista Ouse-joella, veneen, suolta vaikuttavan alueen, korkean ruohiston ja taustalla keskiaikaisen Elyn katedraalin.  Leikkasin kuvan lehdestä ja kiinnitin sen seinälle. Kirjoitin - tai ainakin mietin jo - kirjaa lyhytkasvuisesta tytöstä, joka joutuu seikkailluihin. Näin mielessäni soutuveneen, jossa häntä kuljetetaan Suomaalla.

Aloin lukea kaiken minkä löysin tästä alueesta, sen eläimistä, sen kasveista, sen historiasta  ja siitä ihmeellisestä asiasta, että alueella olevan Ouse-joen reitti vaihteli, sillä sen deltalla oli jatkuvia tulvia. Mistä satamasta mentiin Ouse-jokea myöten Suomaalle vuonna 1559?  Sitten löysin matkaoppaan, jonka sisareni poika oli ostanut lukioaikanaan Cambridgessä kielikursseilla ollessaan ja jättänyt kirjahyllyymme. Siitä löytyi täsmällinen tieto, ja reitti selvisi: King's Lynn ja Ouse-joki.

Olin jo kirjoittamassa tätä kirjaa, kun meillä tuli sattumalta käymään Helsingissä vierailulla ollut englantilainen kirkonmies. Selvisi, että hän asui The Fens -alueella, purjehti Ouse-joella, josta kirjoitin, ja oli alueella sijaitsevan keskiaikaisen Elyn katedraalin kunniakaniikki. Hän kertoi paljon tuosta alueesta ja joesta, josta kirjoitin. Näin syntyivät kirjaani luvut Englannin vanhasta Suomaasta. Poikani piirsi kirjaan kuvan, joka on suurin piirtein samasta kohdasta kuin Times-lehden kuva.

Tämä seutu tulee esille myös Elisabet I -elokuvissa, sillä eräs hänen aikansa kapinallisista, Norfolkin herttua, oli sieltä kotosiin. Samalta seudulta marssivat Elisabetin isän Henrik VIII:n aikana katoliset kansanjoukot, jotka vastustivat luostarien lakkauttamista. Aiheesta on loistava historiallinen romaani, jota ei tunneta Suomessa ( HFM Prescott: The Man on a Donkey).

Vanha Suomaa, the Fens [Wikipedia, myös luettelo romaaneista, joissa kuvataan The Fens -aluetta.] oli ennen laaja suoalue, mutta se on ojitettu ja kuivattu. Seudulla on edelleen jäljellä alueita, joissa on paljon lintuja ja erikoisia kasveja.

Lue kirjojen syntyminen on kuin palapelin kokoamista, jossa myös kirjastani Kyynärän mittainen tyttö.

Ei kommentteja: