Narnia-blogi

Nimeni on Anna Amnell, ja minulla on kaksi blogia Narnia-kirjoista, -elokuvista ja C. S. Lewisista. Ne perustuvat suurelta osalta yliopistolliseen tutkimukseen, jonka tein Helsingin Yliopistossa englantilaiseen filologiaan vuonna 1971.
Kaikkien blogieni päivittyminen ja lyhyt info ja nuortenkirjani Suomen Nuorisokirjailijat.Tämän blogin rinnakkaisblogi on Narniassa. Hakusanat blogin pohjalla.. Graduni on nyt luettavissa Kaisa -talon kellarissa. Soitto kirjaston neuvontaan ja mieheni neuvot auttoivat.

keskiviikkona, lokakuuta 09, 2013

Makro 116: Sadunomainen

Joulupukkisatu pääsi Narnia-satuihinkin. C. S. Lewisilla oli lapsena joulupukkilelu. Klikkaa hakusanaa 'joulupukki'.

Kuvassa meille helsinkiläisille rakas Vanhan Wulffin kulman joulupukki, joka nyökytteli päätään ystävällisesti ennen joulua. Olen ottanut kuvan Stockmannin Esplanaadinpuoleisesta ikkunasta, mutta joulupukkia ei ole enää näkynyt siellä viime vuosina.

Onko satu kadonnut kaupungista, kun tätä joulupukkia ei enää näy? Onko se mennyt Narniaan?
Tätä kuvaa on katsonut Flickrissä jo yli 2400 joulupukin ystävää.
Makro 116 'sadunomainen'

Lisäys:

Meidän lapset halusivat vielä teini-ikäisenä, että heidän isänsä pukeutui jouluaattona joulupukiksi, vaikka he olivat tienneet aina, että joulupukki on satua.

Mieheni oli kehittänyt eräänlaisen joulupukkinäytelmän: lahjat vietiin antiikkiseen vauvanrekeen eteiseen, joulupukki soitti ovikelloa, kertoi jonkin jutun poroistaan, ja lahjat kannettiin yhdessä sisälle ja jaettiin yksitellen kullekin vuorollaan

Kun vanhin poika oli 8-vuotias, hän halusi olla joulupukkina, laittoi minun kelsiturkkini nurinpäin päälleen ja irtoparran leukaansa. - On raskasta olla joulupukki, hän totesi lahjat jaettuaan.

Lapset sanoivat, että aina tuntui pienen hetken, ehkä silmänräpäyksen ajan, että joulupukki oli totta.

Tämä on kiinnostava kysymys, sillä sanotaanhan, että fiktio voi olla faktaa todempi. Tarvitaan "willing suspension of disbelief",  pitää heittäytyä sadun, fiktion maailmaan.

20 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

No, joulupukki jos kuka on satua!

Anna Amnell kirjoitti...

SusuPetal,
mutta onko satu, fiktio todempaa kuin fakta?

EiMi kirjoitti...

Joulupukki on taas kova sana!

pappilanmummo kirjoitti...

Satumaailmassa olo on tärkeää jaksamisen kannalta - tarvitaan myös mielikuvituksen tuomaa iloa

Anna Amnell kirjoitti...

Savu, se on totta - joulu lähenee.:)

Anna Amnell kirjoitti...

Pappilanmummo, sitä me kaivataan ankaran työelämän, taloudellisen levottomuuden ja sairauksein keskellä. On toinen maailma, jossa ajatus voi lentää ja voi kokea iloa, niin kuin sanoit.

sini kirjoitti...

Oi se oli aikaa se kun näyteikkunoissa nyökytteli joulupukit! Sitä ihmettä piti käydä aina katselemassa..kunnes...se olikin poissa! :(

Anna Amnell kirjoitti...

Sini, se oli alle kouluikäisille tärkeä iltarituaali.
Nyt näyteikkunoissa nyökyttelevät puolipukuiset laihat tätinuket. Se ei taida lapsia kiinnostaa.:)

Helsingin keskustan näyteikkunoissa - Stockmann ja Sokos ainakin - on toki hauskat jouluikkunat, joiden edessä lapset ovat nenä lytyssä ja aikuiset muistelevat lapsuuttaan.

Mutta miksi laittaa joulupukki syrjään?

Sirpa kirjoitti...

Joulupukki onkin hieno vastaus aiheeseen!

arleena kirjoitti...

Tämä joulupukki näyttää ihan aidolta, juuri siltä lapsuuden joulupukilta, johon uskottiin vielä silloinkin kun tiedettiin sen olen satua.
Ihana kuva, oikea tule joulu kultainen- tyyliin.

RH kirjoitti...

Harvoilla kaupoilla on enää aikaa ja viitseliäisyyttä rakentaa jouluikkuna, pukkeineen tai pienoisjunaratoineen... ja niin paljon iloa kuin sellainen lapsille tuo!
Siskollani on yrityksensä näyteikkunassa nukkekoti, jota tietyt lapset käy aina katselemassa. Viimeksi siellä käydessäni siivosin ja tomutin kodin, ja laitoin uutta järjestystä. Samalla vähän hassujakin juttuja; perheen isän seisomaan päällään makuuhuoneen sängyllä, hiiri pöydällä syömässä juustoa ym...

Anna Amnell kirjoitti...

Sirpa, joulupukki tuli heti ensimmäiseksi mieleen, kun ajattelin omia kuviani.

Anna Amnell kirjoitti...

Arleena, minäkin rakastan tätä Joulupukkia. Ehkä se muistuttaa lapsuuden kiiltokuvien joulupukkeja. Koetan aina etsiä niitä vanhan ajan kiiltokuvia.

Anna Amnell/Auroran talo kirjoitti...

Sanna, teit hauskoja yllätyksiä siihen nukkekotiin.
Minulla muuten on Nukkekotiblogikin. Blogit ovat minulle päiväkirjan ja valokuva-albumin yhsdistekmä.
http://anna-amnell

Anna Amnell/Auroran talo kirjoitti...

Kommentti karkasi, mutta tästäkin linkistä pääsee katsomaan leluja ja nukkekoteja.
http://anna-amnell.blogspot.fi

M Tom kirjoitti...

Joulu on turhan lähellä.

Anna Amnell kirjoitti...

Tellu, se pääsee aina yllättämään.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Varsinainen sadun aika lähenee varmasti ja vakaasti.

Anna Amnell kirjoitti...

Päivä päivältä.

Matkatar kirjoitti...

Kyllä joulupukki satua on niin kauan kuin sen keksii. Kiva vastaus!