C.S. Lewis: Perelandra. Ooppera kesällä 2009

Perelandra-ooppera esitetään 3-4 heinäkuuta 2009 Oxfordissa. Libretto: David Marsh. Perustuu C.S. Lewisin kirjaan Perelandra: Voyage to Venus. 1943. Toinen osa avaruustrilogiasta

Perelandran sävelsi Donald Swann (ensiesitys 1964 Oxfordissa), joka oli sekä lahjakas tutkija että monipuolinen säveltäjä. Hän ystävystyi Lewisiin ja Tolkieniin ja on säveltänyt myös Tolkienin runoihin liittyvän laulusikermän "The Road Goes Ever On".

The Perelandra Project : ooppera, kaksipäiväinen seminaari, taidekilpailu.
Facebook "The Perelandra Project" (for discussion and updates)

Tolkien's House Café

Best hot chocolate in Zagreb is served in Tolkien's House Café. Photos: Anna Amnell

Kroatian parasta paksua, rehevän suklaista kaakaota tarjosi viime syksynä zagrebilainen Tolkien's House -niminen kahvila. Se sijaitsi pienessä vanhassa talossa. Sisällä oli Tolkien - ja hobitti-esineistöä, hauskoja lasimaalauksia, suuri Frodo-juliste ym. Ulkona oli koristeena mm suuren puun juuret ja muuta omaperäistä. Olisi ollut hauska istua Lewisin ja Tolkienin seurassa "Tolkienin talossa". Hyvää seuraa oli minullakin.




Tolkien -esineistöä



kauniita lasimaalauksia









Pääsy kielletty örkeiltä ja muilta hirviöiltä

Tolkienin koti on suojelukohde. Katso samalla muitakin kuvia, jotka liittyvät Tolkieniin ja Lewisiin. Narniassa-blogissani on lisää tietoa näistä kahdesta suosikkikirjailijasta. Tolkien ja hänen perheensä (kuva)

Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes kuollut

Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes (1922-2008). Baynesin kansikuva kirjaan Prinssi Kaspianin matkat.

Pauline Baynes syntyi 9. syyskuuta 1922 ja vietti varhaislapsuutensa Intiassa, jossa hänen isänsä oli valtionvirkamies. Hän muutti Englantiin viisivuotiaana, kävi sisäoppilaitoksen ja kaksi lukukautta taidekoulussa Surreyssa ja opiskeli jonkin aikaa muotoilua Slade School of Artissa Lontoossa. Hän toimi aluksi karttojen ja merikarttojen piirtäjänä.

Vuonna 1950 ilmestyi Baynesin kuvittama C.S. Lewisin "Velho ja leijona" (The Lion, the Witch, and the Wardrobe). Baynes kuvitti myös seuraavat kuusi Narnia-kirjaa. Hönen klassinen kuvituksensa ja hienostuneet kansikuvansa edustavat tyypillistä Narniaa.

The Guardian kirjoittaa Baynesin muistokirjoituksessa, että Baynesista tuli yksi 1900-luvun johtavista kuvittajista. "Her highly designed style - witty, inventive and invariably bursting beyond the borders of the page - her strong sense of colour and line, and her careful attention to detail would become instantly recognisable. "

Baynes on kuvittanut Narnia-kirjojen lisäksi Tolkienin kirjoja, samoin tietokirjallisuutta, esimerkiksi Koraanin sekä monia muita satukirjoja. Hän sai Kate Greenway -palkinnon kuvituksestaan. Hän oli myös kirjailija Pauline Baynes rakasti koiria ja musiikkia, varsinkin Händeliä, jota hän kuunteli piirtäessään.
Baynes kuoli 1 elokuuta vuonna.2008.

muistokirjoitus ja valokuva (Times)

Narniassa -blogissani on lisää tietoa Pauline Baynesistä sekä linkkejä hänen Narnia-kuvituksiinsa.

Haastattelu ja pieni kuva.

Eurooppa on Narnian lumoissa

 

Prinssi Kaspian-elokuvan mainos raitsikkapysäkillä.

Tämän päivän Hufvudstadsbladet kirjoittaa, että Prinssi Kaspian on saanut elokuva-arvostelijat todella innostumaan, ja Prahassa yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan Prinssi Kaspianin ensi-illassa [Samaa on kerrottu muualtakin.].

HBL su 6.7.2008, sivulla 26:
"Hyllat gäng. Filmen Berättelsen om Narnia: Prins Caspian har fått filmrecensenterna att gå i taket. På premiärvisningen i Prag i Tjecken fick en del av filmbesättningen motta stående ovationen från de tjeckiska fansen."

HBL;n tekstin yhteydessä olevassa värikuvassa on koko joukko: tuottaja Johnson, näyttelijät Skandar Keynes, William Mosley, Ben Barnes, ohjaaja Andrew Adamson sekä näyttelijät Anna Popplewell ja Georgie Henley.

HBL:n elokuva-arvostelu ei "nouse kattoon", mutta kertoo että vaikka ovet avautuivat ensimmäiselle Narnia-elokuvalle naristen, Prinssi Kaspian on valloittanut katsojat ja että hänen mukanaan olleet lapset huokasivat: "Ihanaa olla jälleen Narniassa".

Asiallisia ja jopa innostuneita ovat useimmat muutkin suomalaiset Prinssi Kaspian -elokuvan arvostelut. Helsingin Sanomissa oli jo aikaisemmin Jussi Ahlrothin erittäin asiallinen ja myönteinen arvostelu Prinssi Kaspianista. Onneksi, sillä muutoin Hesarin voisi sanoa olevan "out of touch" siitä, millaisia ihmiset Euroopassa ovat tällä vuosituhannella. Jesse Itkonen narisi nimittäin lauantain Hesarissa "Uskonto synkentää Narnian fantasiaa" (HS/leffat 5.7.2008) ja tekee pahan kömmähdyksen kirjoittaesaan "Uskonnon änkeäminen [!] tarinaan on elokuvan suurin kompastuskivi".

Narnian tarinoiden punainen lanka on nimittäin juuri kristinusko. C.S. Lewis esittää kuvitelman, olettamuksen (ei allegoriaa, C.S. Lewis käyttää sanaa 'supposal') siitä, millaisena kristinusko voisi esiintyä Narnian kaltaisessa satumaailmassa.

Jos menen katsomaan Buddhan lapsuutta esittävän elokuvan tai jonkun intialaisen elokuvan, osaan normaalin koulusivistyksen saaneena suomalaisena olettaa, että noissa elokuvissa käsitellään buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se voi avartaa maailmaani. Samalla tavalla Narnia-elokuvat voivat avartaa sivistyneen ateistin maailmaa. Niistä samoin kuin Narnia-kirjoista saa asiantuntijan eli Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorin kokoaman hyvän peruspaketin länsimaisen kulttuurin rakennusaineksista: pohjoisesta mytologiasta, antiikin maailmasta ja kristinuskosta.