Narnia-blogi

Narnian joulupukki

2011-12-11T15:03:00.003+02:00

Kuva: Dover

Joulupukki pistäytyi Narniassa-blogistani

Mutta se Joulupukki, eikö se ole kömmähdys? Näin ajattelevat monet. Narnian joulupukilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ostoskeskusten joulupukin eikä varsinkaan niiden suomalaisten pukkien kanssa, jotka horjuvat jouluaattona kaduilla muunkin kuin joulun voimasta.
Narnian Joulupukki on se satumainen hahmo, jota englantilaiset lapset eivät ole ainakaan viime aikoihin asti nähneet, sillä hän tuo lahjat tulemalla savupiipun kautta olohuoneeseen lasten nukkuessa.

Hän muistuttaa enemmänkin niitä vanhojen kiiltokuvien joulupukkeja, jotka näyttävät ikonien pyhimyksiltä. Ja pyhimyshän Santa Claus olikin, antelias pyhä Nikolaus, joka tiputti savupiipusta rahaa tytöille, jotka eivät olisi saaneet muualta myötäjäisrahoja.
Hän on suunnattoman suuri mies, jolla on vatsan päälle ulottuva valkoinen aaltoileva parta ja punainen asu, yhtä punainen kuin piikkipaatsaman (hollyn) marja.

On kysytty, miksi Narnia-kirjat ovat niin englantilaisia. C.S. Lewis oli englantilainen, hän ei matkustellut ulkomaille muulloin kuin vaimonsa kanssa kerran Kreikkaan. Hän luuli kirjoittavansa vain yhden kirjan Narniasta.

Kirjeissään Jack Lewis kertoo, että se ei mennyt hyvin kaupaksi alussa, sillä vanhemmat luulivat, että se on liian pelottava. Hän ei kuvitellutkaan kirjoittavansa kokonaista Narnia-sarjaa. Mutta lapset ihastuivat Narniaan...

Pienellä Jackillä on eräässä valokuvassa lelu, joka sopii erityisen hyvin tähän vuodenaikaan nyky-Suomessakin. Se on muulilla ratsastava joulupukki. Onnelliseen ja vapaaseen elämään kuuluivat myös C.S. Lewisin luomassa Narniassa joulu ja joulupukki.

Luminaria: An Anthology of English Literature.

2011-11-05T01:58:00.000+02:00

Pyhäinpäivänä: John Donne: Death be not proud Holy Sonnet X. Pyhä sonetti 10. (sanat englanniksi ja Anniina Jokisen suomennos)
Luminarium: An Anthology of English Literature.

Kuvassa on enkeli Mirogoj'n hautausmaalta Zagrebista.
Anniina Jokisen kirjallisuussivut.

Leijonapatsas Torontossa

2011-06-26T14:41:00.003+03:00

Toronton yliopiston alueeella.

Leijonapatsas Zagrebissa kuuluisassa Hote Esplanade -hotellissa rautatieaseman luona Zagrebissa, joka oli Idän pikajunan pysähdyspaikka.

Nukkuva leijona Zagrebin Mirogoj- hautausmaalla Kroatiassa. Kuva: Joonas Heiskanen

Kuva: Joonas Heiskanen

Lontoon kuuluisin aukio on Trafalgar Square kaupungin keskustassa, neljän tien risteyksessä. Aukio perustettiin Englannin voitettua Napoleonin vuonna 1805. Amiraali Nelsonin patsaan juurelle lisättiin vuonna 1868 neljä leijonaa, jotka on suunnitellut taiteilija Edwin Landseer. Nämä majesteettiset leijonat innoittivat C.S. Lewisia hänen luodessaan Aslania Narnia-kirjoihin.

Leijonapatsas Pulan amfiteatterissa, Kroatiassa Istrialla.

Mielipiteitä Narnia-elokuvista: Maaginen arkki

2011-06-24T17:49:00.002+03:00

Näin Maaginen arkki, jolle kirjoittaa nuorisokirjailija Marika.

Turkkilaiset makeiset

2011-06-14T20:02:00.001+03:00

Valkea velho houkuttelee Edmundin luokseen antamalla hänelle taikakeinoin tekemiään makeisia. Englanniksi näiden makeisten nimi Turkish Delight, turkkilaiset makeiset, sillä niitä on valmistettu perinteisesti Anatoliassa
.
Sain tuliaisiksi Turkista aitoja turkkilaisia suklaapähkinämakeisia, joista käytetään myös nimeä lokum, ja ne on valmistanut legendaarinen Petekzade Anatoliassa. Lokumia on tuotu Eurooppaan 1700-luvulta lähtien. Lue lisää turkkilaisista makeisista Narniassa-blogistani.

Resepti Narnian makeisille

2011-05-21T09:37:00.000+03:00

Muistathan herkulliset turkkilaiset makeiset, joilla Valkoinen velho houkutteli herkkusuu Edmundia, ja joita myös Aslan antoi hänelle myöhemmin, kun hän vapautui velhon pauloista. Nyt on resepti Turkish Delight -makeisille. Se löytyy Sveitsistä bloggaavan Nami-hiiren blogista. Sehän on hyvin narnialainen nimi! Kuva: Buena Vista International copyright

Prinssi Kaspianin matka -elokuvamainokset kaupungilla

2010-12-20T20:51:00.002+02:00

Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin -elokuvajulisteet
Jouluna pääsemme lumisesta Suomesta Narnian kesään.

Joulurauhaa kaikille Narnian ystäville

2010-12-19T19:49:00.000+02:00

Olen bloggaustauolla, mutta kirjoitan uudesta Narnia-elokuvasta vähintäänkin sen jälkeen, kun olen nähnyt sen jouluna. Hyvää joulua!

Georgie Henleyn viimeinen Narnia-elokuva

2010-12-15T11:29:00.006+02:00

Muistamme Georgien pikku Lucyna. Photo: Buena Vista Finland

Georgie Henley (Lucy) on 15-vuotias, hänestä on tullut viehättävä teini-ikäinen, joka säteilee elokuvan avajaisissa ja tässä uudessa elokuvassa (katso video), joka on hänen kolmas ja viimeinen Narnia-elokuvansa, mikäli tulevat elokuvat tehdään kirjojen mukaan. (Sivupalkissa on linkki haastatteluun ja kuvia)

Lucy ja Edmund ovat sotaa paossa Eustace-serkun luona. Eustace on ikävin mahdollinen serkku, mutta hän tulee kokemaan suuren muutoksen Narniassa, jonne hän joutuu tahtomattaan. Mikä muutos, mutta sille on esikuvansa.

Narniassahan eletään maailmassa, joka muistuttaa meidän keskiaikaamme, kuten Tolkienin kirjojen maailmakin. CS Lewis oli keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija ja professori, joten hän tuntee keskiajan kuten myös antiikin tarut ja symbolit. Tässä elokuvassa keskiajan karttojen merihirviötkin pääsevät mukaan toimintaan.

Siirtyminen Narniaan on erilainen kuin kirjassa, rajumpi. Ehkä on haluttu tehdä "toimintaelokuva", jota tämä seikkailu olisi ollut ilman sitäkin sen mukaan, mitä olen sitä nähnyt ja lukenut siitä. Odotan innokkaasti joulua, jolloin elokuva tulee Suomen elokuvateattereihin. Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin tulee olemaan suuri seikkailu katsojallekin.

Jouluna näemme Kaspianin matkustavan maailman ääriin

2010-12-14T13:04:00.004+02:00

Narnian tarinat Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin (trailer, Narnia.com)
Entistä parempi, entistä kauniimpi Narnia-elokuva.

Katulyhty Berliinissä

2010-11-17T00:21:00.000+02:00

Kuin Narniassa. Narnia kulkee mukana matkoillakin.

Narnian tarinat: Kaspianin matka maailmaan ääriin

2010-09-17T19:52:00.000+03:00

Tänä vuonna tiedämme kaikki yhden joululahjamme. Joulupäivänä 25.12.2010 on Narnian tarinat: Kaspianin matka maailmaan ääriin - elokuvan ensi-ilta. Lokakuussa ilmestyy uusi painos kirjasta, ja sen kansi liittyy elokuvaan. Ja vielä yksi uutinen - myös äänikirja on tulossa ensi kuussa. Lue lisää uudesta Narnia-elokuvasta (Koululainen-lehti)

Leijonapatsas

2010-09-12T19:02:00.001+03:00

Narnialaisessa kodissa voisi olla tällainen Aslan-veistos takan reunalla.
Kuva Zagrebista Hotel Esplanadista.

Narnian tarinat: Kaspianin matka maailmaan ääriin

2010-07-31T01:16:00.000+03:00

C.S. Lewis: The Voyage of the Dawn Treader. Kansikuva: Pauline Baynes. Lue kirja elokuvaa odotellessasi, suomeksi tai englanniksi.
Elokuva prinssi Kaspianin matkoista on tulossa. Katso trailer ja lue tiedote.

Kultainen Aslan

2010-05-10T13:04:00.003+03:00

Photo: Anna Amnell.
Komea luijonapatsas Zagreb, Mirogoj.

Kultainen leijona

2010-02-21T10:13:00.002+02:00

Nukkuva kultainen leijona. Mirogoj. Photo: Joonas Heiskanen

Narnian talvi ja meidän talvi

2010-02-01T22:48:00.005+02:00

Talvimaisema Töölönlahden läheltä Helsingistä

Kauniit talvimaisemat tuovat mieleen Narnia-elokuvan, jossa oli hienoja lumisia maisemia. Rakastamme talvea, sillä silloin on joulu, voi luistella, hiihtää, laittaa lumilinnoja, nauttia talvesta.

Narnilaisille talvi oli kirous, ikitalvi, jonka Valkoinen velho oli taikonut. 'Valkoinen velho' on käännösvirhe, sillä englanniksi tämä naispuolinen diktaattori on White Witch, valkoinen noita. (Merlin taas oli velho, joka teki hyvää, the Great Wizard).

Diktaattorikuningatar oli kieltänyt joulun, ja meillehän joulu tekee talvesta romanttisen ja lempeän. On valoja ja värejä. Narniassa oli noidan pitkän hallituskauden aikana diktatuuri, oli vakoilijoita, ja Narnian eläimiä, ihmisiä ja kääpiöitä murhattiin ja heitettiin virumaan vankilaan tai taiottiin kivipatsaiksi.

(Narnian kääpiöt eivät ole lyhytkasvuisia ihmisiä, vaan satuolentoja, jotka ovat syntyneet maasta, niin kuin vanhoissa tarinoissa ja saduissa kerrotaan. He olivat oma lajinsa.)

Narnialaisilla ei ollut myöskään kevättä, kesää eikä syksyä, vain jatkuva ankara kylmyys ja viima. He kokivat talven eri tavalla kuin me. He olivat iloisia, kun Aslan palasi, ja lumet sulivat. Varmaankin heille tuli seuraavana talvena tavallinen talvi-ilmasto, ja he pystyivät iloitsemaan taas talvesta kuten mekin tehdään.

Lontoolaiset leijonapatsaat Aslanin esikuvina

2010-01-23T13:00:00.003+02:00

Prinssi Kaspianin matkat 2010

2010-01-02T00:35:00.004+02:00

Voimme nähdä jo joitakin kuvia vuoden 2010 joulukuussa elokuvateattereihin tulevasta elokuvasta, joka kertoo Kaspianin matkoista maailmaan ääriin. Narnialaisten maailmahan on sellainen, miksi keskiajan ihmiset kuvittelivat maailman: sillä on laita - ja siellä tapahtuu kaikenlaista jännittävää, josta varsinkin urhea hiiriritari Riipitsiip on haaveillut koko ikänsä. Voit seurata Narniawebista, miten elokuva etenee.

Hyvää joulua!

2009-12-20T13:52:00.003+02:00

Onnellista ja hyvää joulua kaikille Narnian ystäville!

120 miljoonaa Narnia-kirjaa

2009-10-28T09:52:00.002+02:00

Vuosina 1949-1954 ilmestyneitä Narnia-kirjoja on myyty Wikipedian listan mukaan 120 miljoonaa kappaletta, ja ne kuuluvat maailman eniten myytyjen kirjojen joukkoon ryhmässä sarjakirjat. Kannattaa muistaa se, että ne ovat yhden ihmisen, C.S. Lewisin, kirjoittamia, kun taas monet sarjakirjoista ovat useiden kirjoittajien aikaansaannoksia, vaikka he ovat kirjoittaneet kaikki samalla nimellä.

Kuin Aslan

2009-09-30T10:37:00.002+03:00

Vävylläni on t-paita, josta pidän, ja olen sanonut, että haluan sen, kun se tulee vanhaksi. Nyt sain sen. Työmatkalla Yhdysvalloista ostetussa t-paidassa on leijona, jossa on samaa tyyneyttä ja voimaa kuin Narnia-kirjojen Aslanissa. Taidan tehdä tästä vanhasta kitistyneestä t-paidasta sohvatyynynpäällisen.

Kuin Narniassa

2009-06-02T00:54:00.003+03:00

Helsingin Bulevardin varrella olevan Vanhan kirkkopuiston lamput näyttävät samanlaisilta kuin Narnian lyhtypylväs, joka on kotoisin Lontoosta. Muistatko, miten se joutui Narniaan?

Oikein mukavaa kesää ja kesälomaa kaikille Narnian ystäville!

Narniassa-blogi

2009-05-09T12:47:00.006+03:00

This fantasy sea creature lives in Kaivopuisto Helsinki.
Tapaamme Narnia-kirjoissa ja elokuvissa myyttien ja legendojen eläimiä kuten merikäärmeen, jota keskiajan merimiehet pelkäsivät kovasti. Tämä ystävällinen merikäärme asuu Kaivopuiston leikkipuistossa.

Narnia-blogin sisarblogi Narniassa toimii Vuodatuksessa. Siinä on tietoa C.S. Lewisista, Narnia-kirjoista ja Velho ja leijona -elokuvasta. Suomensin siihen englannin graduani ensimmäisen elokuvan ollessa tulossa. Osa siitä aineistosta on myös tässä blogissa. Suosittelen lukemaan näitä kahta Narnia-aiheista blogiani rinnakkain.

Kommenttejani: Lewis, Tolkien, Rowling

2009-04-01T00:50:00.007+03:00

Myös Merlin ja Kuningas Arthurin legenda ovat vaikuttaneet näihin kirjailijoihin.

Kommentit Kemppisen kirjoituksessa Tolkienista ja lastenkirjallisuudesta

Tolkienin kirjat sopivat erinomaisesti ääneen luettaviksi. Olen kuullut ne, kun mieheni luki niitä ääneen lapsillemme meidän Kanadassa asuessamme. Suomi ei unohtunut.

Kävimme läpi yleensäkin tärkeimmät lastenkirjat, eri kansojen sadut, Seitsemän veljestä jne lukemalla niitä ääneen lapsillemme vuosien varrella. Siinä sai itse uuden lapsuuden ja tutustui myös sellaisiin kirjoihin, joita ei ollut itse lukenut lapsena.

Kun lopetimme tämän tavan, vanhin lapsistamme oli jo yliopistossa ja opiskeli siellä mm kirjallisuutta. Hänen mielestään traditiota ei olisi saanut katkaista.

Kaikista lapsista on tullut innokkaita kaunokirjallisuuden ystäviä.

Lapsethan haluavat kuulla joitakin kirjoja uudestaan ja uudestaan. Aikuinen ja lapsikin oppii ne vähitellen ulkoa.

Eräs suuri kirjallinen elämys oli se, kun mieheni esitti meille Nyyti-kirjan
Kyproksella sijaitsevan Kourionin amfiteatterin raunioilla. Lapset olivat silloin 6-11 -vuotiaita.

Tolkien ja sadut

Tolkien Narnia-blogissani. Linkkejä kirjoituksiin, blogeihin ja valokuviin.

2.
Lewisin Narnia-kirjat ja Tolkienin kirjat ovat eri kirjallisuudenlajia.

Narnia-kirjat on tarkoitettu 8-12 -lapsille, mutta Lewisin tarumaailmassa on aineksia antiikin mytologista, keskiajasta ja renessanssista sekä pohjoisesta mytologiasta.

Ja ks. esim.
http://narniassa.vuodatus.net/blog/category/Narnia-kirjojen+teemat

3.
Catulux, kirjoitit
"Kirjojen miljööt ,Keskimaa ja Narnia, omaavat samanlaisia piirteitä; keskiaika yhdistää molempia."

Juuri näin on, siksi kai monet meistä pitävät sekä Narniasta että Keskimaasta. Ne ovat kumpikin tavallaan ihannoitua keskiaikaa, vaikka synkkiä varjojakin on.

Lapsena luetaan Narnia-kirjoja, ja niistä siirrytään Tolkienin luomaan maailmaan. Harry Pottereitten kirjoittajankin lapsuuden lempilukemista olivat Narnia-kirjat. Myös Merlin (klassinen elokuva varsinkin) on vaikuttanut Pottereihin.

Suomessa ei ole perinnettä erottaa musta ja valkoinen magia toisistaan. Se erohan tulee esille kaikissa edellä mainituissa.

On kysymys hyvän ja pahan ikuisesta taistelusta, joka on keskeistä kaikille noille kolmelle kirjasarjalle. Lapset ja nuoret istuvat kuin kirkossa katsoessaan kirjoista tehtyjä elokuviakin. Ehkä tästä syystä nuorin ikäluokka on erilaista kuin muut suomalaiset, he ovat Narnian ja Keskimaan lapsia, kasvaneet Harry Potterin kanssa.

Kommentti Kemppisen edelliseen kirjoituksen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin:

Narnia-kirjat ovat lastenkirjoja, tarkoitetut alkujaan lähinnä 8-12 -vuotiaille lukijoille. Mutta ne eivät ole suinkaan niin yksinkertaisia, kuin monet tuntuvat ajattelevan niiden olevan.

Narnia-kirjat ovat Lewisin omin sanoin "olettamus" siitä, millainen olisi kristinusko puhuvien eläinten ja ihmisten yhteisessä maailmassa.

Se on kuitenkin vain yksi lanka kudosta, jonka muodostavat monet ainekset antiikin tarinoista ja pohjoisesta mytologiasta sekä keskiajan ja renessanssin maailmasta, joiden asiantuntija C.S. Lewis oli.

Jos joku ei siedä lainkaan kristinuskoa, hän ymmärrettävästi karttaa aikuisena Narnia-kirjoja. Lapset ovat suvaitsevaisempia.

Jotkut ateistitkin pitävät kyllä tämän entisen ateistin lastenkirjoista, mutta yleisesti voisi sanoa, että ateistit ovat ahdasmielisempiä kirjallisuuden suhteen kuin kristityt, jotka ostavat vuodesta toiseen ateististen, jopa avoimesti kristinuskoon vihamielisesti suhtautuvien kirjailijoiden teoksia ja lukevat niitä suvaiten erilaisen maailmankatsomuksen.

Narnia-kirjojen teemoista ks. esim.
http://narniassa.vuodatus.net/blog/category/Narnia-kirjojen+teemat

Ystävyys kohottaa arjen yläpuolelle

2009-02-13T23:31:00.010+02:00

Jalo Riiptsiip on esimerkki ystävästä, joka auttaa hädän hetkellä.
Ystävänpäivähiiren kuva

Muistelmateoksessaan Surprised by Joy C.S. Lewis kirjoittaa, että ystävyys on ollut hänen elämänsä suurimpia ilonaiheita. Tuttavat ja seuraelämä eivät kiinnostaneet häntä. Hän sanoi surevansa sitä, että ystävyyden tilalle tulee usein puoluepolitiikka.

Ystävyys on tärkeää varsinkin Prinssi Kaspianin matkoissa. Alussa Eustacella ei ole ystäviä. Kun hän muuttuu lohikäärmeeksi, myös hänen henkinen elämänsä muuttuu. Alussa hän ajattelee, että hänen ei tarvitse enää pelätä ketään. Sitten hän alkaa kaivata ystäviään. Jopa Narnian hiiri Ripitsiip kelpaisi seuraksi.

Lohikäärmeenä Eustace oppii auttaman toisia ja olemaan ystävä. Hän ei unohtanut koskaan, että juuri Riipitsiip piti hänelle seuraa silloin kun kaikki oli pahimmillaan

Hopeatuolissa Kaspianin ja lordi Drinianin ystävyys joutuu kovalle koetukselle, mutta keskiajan tuntija Lewis osaa kuvata suuria tunteita.

Useimmiten ystävyys kuvataan Narnia-kirjoissa rauhallisena ystävien välisenä jutteluna. Keskustellaan maailman ihmeellisyydestä ja Aslanista. Narnian viimeinen kuningas ja yksisarvinen Jewel ovat jalo ystäväpari keskiaikaiseen tyyliin. He rakastavat toisiaan kuin veljekset ja ovat pelastaneet toistensa hengen monessa taistelussa. Aslan on kaikkien narnialaisten ystävä ja jokaisen ihmisen ja eläimen yksityinen ystävä. Aslan leijona nimittää lempeää Hwin-hevosta "rakkaaksi tyttärekseen".

Kollektiivisuuden tilalle Lewis asettaa tosiveljeyden, jota edustaa hänen mielestään parhaimmillaan Kaislikossa suhisee kirjan mainio kolmikko: myyrä, mäyrä ja rotta, jotka ovat täysin erilaisia persoonia, mutta juuri tämä erilaisuus yhdistää heitä. Tämän vuoksi esimerkiksi Eustace menettää paljon, kun ei sano vanhempiaan isäksi ja äidiksi vaan kutsuu näitä etunimeltä.

Sodan ja rauhan Rostovin perhe oli Lewisin mielestä ihanteellinen perhe. Narnia-kirjoissa on eniten poikamiehiä ja lapsia, jotka ovat jostakin syystä kaukana kotoa. Perhe ei sovi yleensä seikkailukertomuksen juoneen.

Herra ja rouva Majava edustavat Lewisin käsitystä ihanneperheestä, jossa mies ja vaimo keskustelevat tasa-arvoisesti mistä hyvänsä aiheesta, mutta herra Majava auttaa herrasmiesmäisesti saappaat jalkaan vaimolleen jopa kiireesti pakomatkalle lähdettäessä.

Narnialaiset tytöt saavat valita itse puolisonsa, mutta kalormenialaiset tytöt joutuvat tyytymään isänsä tahtoon. Lasten läheistä ja lämmintä suhdetta kuvaa Prinssi Kaspianissa kohtaus:

"Lucy woke out of the deepest sleep you can imagine, with the feeling that the voice she liked best in the world had been calling her name. She thought at first it was her father's voice ..." (p. 120)

Tirian tapaa isänsä Aslanin maassa jälleen sinä nuorena ja iloisena miehenä, jonka kanssa hän leikki lapsuudessaan. Digoryn epätoivoinen rakkaus kuolevaa äitiään kohtaan on kuin C.S. Lewisin oman lapsuuden kuvausta.

Prinssi Kaspianin matkat -elokuva

2009-02-13T14:03:00.006+02:00

C.S. Lewis: The Voyage of the Dawn Treader. Kansikuva: Pauline Baynes

20th Century Fox tulee rahoittamaan Waldenin kanssa Kaspianin matkat -kirjan filmatisoinnin. Fox kuuluu samaan yhtiöön kuin Narnia-kirjojen kustantaja.

Tämä on oikeastaan hyvä uutinen. C.S. Lewis ei aikoinaan antanut Disneylle oikeutta kirjojensa filmaamiseen. Lue Variety-lehden artikkeli

Elokuvaa aletaan filmata tänä kesänä Australiassa, ja se valmistuu vuodeksi 2010.

Aikaleiman muoto muutettava

2009-01-21T01:16:00.003+02:00

Olin jo luopua Aspire-mallista, kunnes satuin löytämään Blogger-ohjeista kohdan, jossa neuvottiin, että oli noudatettava ensinnäkin tarkoin templaten ohjeita - ja muutettava aikaleima (time stamp). (Asetukset/muotoilu/aikaleiman muoto)

How to show the date in Aspire Blogger Template? Here is the solution. Read what Chetcz says

Blogeja ym

2009-01-16T21:47:00.011+02:00

Ahlroth : Tolkien ja Lewis (HS)
http://blogit.helsinginsanomat.fi/ahlroth/?p=48

Ahlroth (Narnia-elokuvista ym, kommentteja)
chttp://blogit.helsinginsanomat.fi/ahlroth/?p=48

Kuka kukin on Narnia-elokuvissa?
http://www.narniaweb.com/castcrew.asp

Kirjoituksia Prinssi Kaspianista
http://oppositopia.wordpress.com/2008/07/04/nurinkurin-narnia/

Matka Narniaan -blogi
http://matkanarniaan.blogspot.com/

Herra ja rouva Majava (nukketalossa)
http://taiju1.vuodatus.net/blog/1429268

Narnia-ideoita kouluun
http://k6educators.about.com/gi/dynamic/offsite.htm?site=http://www.easyfunschool.com/article1932.html

Linkit: Prinssi Kaspian elokuva

2009-01-16T21:28:00.011+02:00

Prinssi Kaspian elokuvan sivut (Disney) yläpalkkiin!
http://www.disney.fi/Disney-Elokuvat/narnia/?hbx.hrf=http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Prinssi+Kaspian&btnG=Google-haku&meta=

Walden Media/Prince Caspian
http://www.walden.com/walden/experience/

Narnia-web.com
http://www.narniaweb.com/

NarniaFans.com

Elbakin.net (ranskaksi)
http://www.elbakin.net/plume/fantasy/news/narnia/

Hollywood Jesus, Narnia-artikkelit
http://live.hollywoodjesus.com/?cat=25

paljon kuvia Narnia-elokuvasta
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/image/8595

Katso traileri
http://plaza.fi/kaista/elokuvat/uutiset/katso-uuden-narnia-elokuvan-tuore-traileri-kaistalta

Narnia -linkkejä 2

2009-01-16T21:05:00.020+02:00

Factmonster: Lapsille hauskasti Narniasta

Narnia Resource

Parhaat Narnia-linkit

Narnia Quiz

Pauline Baynes: Narnia-kirjojen kannet

The Lion's Call

The Chronicles of Narnia (viralliset sivut, tehtäviä ym)
Wikipedian Narnia-artikkelit
Narnia (på svenska)

The Inklings: Narnia and Lucy (taustaa)

Pyhärannan koululaisten Narnia-sivut

Narnia-tietokanta, tampereen yliopisto

Narnia Italia

C.S. Lewis links

2009-01-16T20:15:00.021+02:00

C.S. Lewis (1898-1963) Kirjoituksiani suomeksi
Narniassa-blogissa on myös paljon kirjoituksia ja linkkejä C.S. Lewisiin ja Narnia-kirjoihin.
Oxford University C.S. Lewis Society
C.S. Lewis Foundation
C. S. Lewis -blog
Son of Adam Fanlisting (C.S. Lewis fans)
Adam Gornik: Prisoner of Narnia (New Yorker -lehti)

Kuin Narniassa

2009-01-16T03:14:00.004+02:00

Tämä kuva on otettu junan ikkunasta, kun matkustin laakson pohjalla olevaa rautatietä Zagrebista Ljubljanaan, Sloveniaan. Osa Prinssi Kaspianista filmattiinkin Sloveniassa, ei kuitenkaan näillä seuduin vaan luoteisosassa maata, Bovecissa. (Katso kartta ja suurenna se)

Joulu tulee Narniaankin

2008-12-18T11:50:00.005+02:00

Kun Valkoinen Velho hallitsi Narniaa, joulu oli kielletty. Aslanin paluusta kertoi muun muassa joulupukin tulo.

Narnian joulupukki Narniassa- blogissa, jossa on paljon luettavaa C.S. Lewisista ja Narniasta.

Jouluiloa Narnian ystäville ja onnnea uudelle vuodelle 2009!

kuva pics.am

C.S. Lewis: Perelandra. Ooppera kesällä 2009

2008-10-04T18:10:00.004+03:00

Perelandra-ooppera esitetään 3-4 heinäkuuta 2009 Oxfordissa. Libretto: David Marsh. Perustuu C.S. Lewisin kirjaan Perelandra: Voyage to Venus. 1943. Toinen osa avaruustrilogiasta

Perelandran sävelsi Donald Swann (ensiesitys 1964 Oxfordissa), joka oli sekä lahjakas tutkija että monipuolinen säveltäjä. Hän ystävystyi Lewisiin ja Tolkieniin ja on säveltänyt myös Tolkienin runoihin liittyvän laulusikermän "The Road Goes Ever On".

The Perelandra Project : ooppera, kaksipäiväinen seminaari, taidekilpailu.
Facebook "The Perelandra Project" (for discussion and updates)

Tolkien's House Café

2008-09-02T00:48:00.017+03:00

Best hot chocolate in Zagreb is served in Tolkien's House Café. Photos: Anna Amnell

Kroatian parasta paksua, rehevän suklaista kaakaota tarjosi viime syksynä zagrebilainen Tolkien's House -niminen kahvila. Se sijaitsi pienessä vanhassa talossa. Sisällä oli Tolkien - ja hobitti-esineistöä, hauskoja lasimaalauksia, suuri Frodo-juliste ym. Ulkona oli koristeena mm suuren puun juuret ja muuta omaperäistä. Olisi ollut hauska istua Lewisin ja Tolkienin seurassa "Tolkienin talossa". Hyvää seuraa oli minullakin.

Tolkien -esineistöä

kauniita lasimaalauksia

Pääsy kielletty örkeiltä ja muilta hirviöiltä

Tolkienin koti on suojelukohde. Katso samalla muitakin kuvia, jotka liittyvät Tolkieniin ja Lewisiin. Narniassa-blogissani on lisää tietoa näistä kahdesta suosikkikirjailijasta. Tolkien ja hänen perheensä (kuva)

Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes kuollut

2008-08-26T12:08:00.007+03:00

Narnia-kirjojen kuvittaja Pauline Baynes (1922-2008). Baynesin kansikuva kirjaan Prinssi Kaspianin matkat.

Pauline Baynes syntyi 9. syyskuuta 1922 ja vietti varhaislapsuutensa Intiassa, jossa hänen isänsä oli valtionvirkamies. Hän muutti Englantiin viisivuotiaana, kävi sisäoppilaitoksen ja kaksi lukukautta taidekoulussa Surreyssa ja opiskeli jonkin aikaa muotoilua Slade School of Artissa Lontoossa. Hän toimi aluksi karttojen ja merikarttojen piirtäjänä.

Vuonna 1950 ilmestyi Baynesin kuvittama C.S. Lewisin "Velho ja leijona" (The Lion, the Witch, and the Wardrobe). Baynes kuvitti myös seuraavat kuusi Narnia-kirjaa. Hönen klassinen kuvituksensa ja hienostuneet kansikuvansa edustavat tyypillistä Narniaa.

The Guardian kirjoittaa Baynesin muistokirjoituksessa, että Baynesista tuli yksi 1900-luvun johtavista kuvittajista. "Her highly designed style - witty, inventive and invariably bursting beyond the borders of the page - her strong sense of colour and line, and her careful attention to detail would become instantly recognisable. "

Baynes on kuvittanut Narnia-kirjojen lisäksi Tolkienin kirjoja, samoin tietokirjallisuutta, esimerkiksi Koraanin sekä monia muita satukirjoja. Hän sai Kate Greenway -palkinnon kuvituksestaan. Hän oli myös kirjailija Pauline Baynes rakasti koiria ja musiikkia, varsinkin Händeliä, jota hän kuunteli piirtäessään.
Baynes kuoli 1 elokuuta vuonna.2008.

muistokirjoitus ja valokuva (Times)

Narniassa -blogissani on lisää tietoa Pauline Baynesistä sekä linkkejä hänen Narnia-kuvituksiinsa.

Haastattelu ja pieni kuva.

Eurooppa on Narnian lumoissa

2008-07-06T22:41:00.004+03:00

Prinssi Kaspian-elokuvan mainos raitsikkapysäkillä.

Tämän päivän Hufvudstadsbladet kirjoittaa, että Prinssi Kaspian on saanut elokuva-arvostelijat todella innostumaan, ja Prahassa yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan Prinssi Kaspianin ensi-illassa [Samaa on kerrottu muualtakin.].

HBL su 6.7.2008, sivulla 26:
"Hyllat gäng. Filmen Berättelsen om Narnia: Prins Caspian har fått filmrecensenterna att gå i taket. På premiärvisningen i Prag i Tjecken fick en del av filmbesättningen motta stående ovationen från de tjeckiska fansen."

HBL;n tekstin yhteydessä olevassa värikuvassa on koko joukko: tuottaja Johnson, näyttelijät Skandar Keynes, William Mosley, Ben Barnes, ohjaaja Andrew Adamson sekä näyttelijät Anna Popplewell ja Georgie Henley.

HBL:n elokuva-arvostelu ei "nouse kattoon", mutta kertoo että vaikka ovet avautuivat ensimmäiselle Narnia-elokuvalle naristen, Prinssi Kaspian on valloittanut katsojat ja että hänen mukanaan olleet lapset huokasivat: "Ihanaa olla jälleen Narniassa".

Asiallisia ja jopa innostuneita ovat useimmat muutkin suomalaiset Prinssi Kaspian -elokuvan arvostelut. Helsingin Sanomissa oli jo aikaisemmin Jussi Ahlrothin erittäin asiallinen ja myönteinen arvostelu Prinssi Kaspianista. Onneksi, sillä muutoin Hesarin voisi sanoa olevan "out of touch" siitä, millaisia ihmiset Euroopassa ovat tällä vuosituhannella. Jesse Itkonen narisi nimittäin lauantain Hesarissa "Uskonto synkentää Narnian fantasiaa" (HS/leffat 5.7.2008) ja tekee pahan kömmähdyksen kirjoittaesaan "Uskonnon änkeäminen [!] tarinaan on elokuvan suurin kompastuskivi".

Narnian tarinoiden punainen lanka on nimittäin juuri kristinusko. C.S. Lewis esittää kuvitelman, olettamuksen (ei allegoriaa, C.S. Lewis käyttää sanaa 'supposal') siitä, millaisena kristinusko voisi esiintyä Narnian kaltaisessa satumaailmassa.

Jos menen katsomaan Buddhan lapsuutta esittävän elokuvan tai jonkun intialaisen elokuvan, osaan normaalin koulusivistyksen saaneena suomalaisena olettaa, että noissa elokuvissa käsitellään buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se voi avartaa maailmaani. Samalla tavalla Narnia-elokuvat voivat avartaa sivistyneen ateistin maailmaa. Niistä samoin kuin Narnia-kirjoista saa asiantuntijan eli Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorin kokoaman hyvän peruspaketin länsimaisen kulttuurin rakennusaineksista: pohjoisesta mytologiasta, antiikin maailmasta ja kristinuskosta.

Kaspianin matka maailman ääriin seuraava elokuva

2008-07-05T11:48:00.011+03:00

Kansikuva: Pauline Baynes

Kahden ensimmäisen Narnia-elokuvan suuri menestys merkitsee lisää Narnia-elokuvia. 14 vuotias lontoolainen Will Poulter on valittu näyttelemään Eustace Scrubbia elokuvassa Prinssi Kaspianin matka mmailman ääriin (The Voyage Of The Dawn Treader). katso haastattelua. Häntä pidetään onnistuneena valintana. Yli 200 kommenttia. Sitä aletaan filmata vuonna 2009. Ohjaaja Michael Apted. Narniaweb.com

Kuten muistanet, Narniassa on keskiaikainen maailma, joten maailman ääri todellakin tulee eteen. Riipitsiipin suuri haave toteutuu.

Narnian tarinat - Prinssi Kaspian

2008-07-04T00:08:00.009+03:00

Kuva: Buena Vista Finland

Koululaiset joutuvat joutuvat miehityksen pelossa elävästä Lontoosta miehitettyyn Narniaan, jossa narnialaiset elävät maan alla, pakolaisina omassa maassaan. Miehittäjävaltion kruunuprinssi Kaspian ja Narnian muinainen suurkuningas Peter eivät tule aina toimeen elokuvassa, päinvastoin kuin kirjassa, jossa tällaista konfliktia ei ole.

- Olisinpa lapsi, huokasin miehelleni, kun olimme katsomassa Prinssi Kaspian -elokuvaa. Lapsesta mahtaa tuntua aivan ihmeelliseltä, kun Narnian maailma on siinä hänen edessään valkokankaalla. Lumous säilyi onneksi aikuisellakin. Elokuva on monikerroksinen, siitä voi keskustella monilla tasoilla, monista näkökulmista.

Elokuvan tekninen huippusaavutus oli mielestäni "Ahti", joka nousee (slovenilaisesta) virrasta taistelemaan hyvyyden puolesta. Jo tuo kohtaus tekee elokuvasta muistissa säilyvän. Siinä oli oivallettu hyvin tämän mytologisen hahmon, veden symbolin, luonnonvoiman suuruus.

Velho ja leijona -elokuvan alku oli unohtumaton, me katsojat yllätyimme yhtä paljon kuin Lucykin joutuessamme Narniaan ensi kerran. Prinssi Kaspian alkaa myös vaikuttavasti. Renessanssin kirjallisuuden asiantuntija C.S. Lewis vie meidät keskelle Narnian tyypillisiä renessanssimaisia juonitteluja, joihin kuuluivat valtataistelu ja salamurhat: kruunuprinssi pakenee setänsä lähettämiä salamurhaajia. Kun on nähnyt Kaspianin sedän Mirazin (erinomainen Sergio Castellitto), tietää mitä tarkoitetaan renessanssihallitsijalla. Sitten tulee sota-ajan Lontoo. Kauhuja kaikkialla.

Noiden tapahtumien jälkeen täydellinen vastakohta: Narnian ihanat maisemat - Slovenian luoteisosan ja Uuden Seelannin maisemat. Ne ovat niin hätkähdyttäviä, että tuntuvat olevan kuin toisesta maailmankaikkeudesta, ja sellainenhan Narnia on, mielikuvituksen maailma, ja Aslan on (Lewisin omien sanojen mukaan "supposal") Lewisin kuvitelma siitä, millainen meidän maailmamme Jumala voisi olla tuollaisessa maailmankaikkeudessa. (Muistathan, kuinka Polly ja Digory hyppelevät Taikurin sisarenpoika -kirjassa maailmojen välisessä metsässä lätäköihin, joista pääsi erilaisiin maailmankaikeuksiin? Yhdestä livahti Narniaan Jadis.)

Prinssi Kaspian on kuitenkin ennen kaikkea seikkailuelokuva, jossa riittää toimintaa ja jännitystä. Lievitystä tuovat maisemien lisäksi miellyttävät näyttelijät ja valloittava hiiriritari Riipitsiip! Edmund (Skandar Keynes) on kehittynyt valloittavaksi nuorukaiseksi, ja Välimeren merirosvojen jälkeläinen Kaspian (Ben Barnes) on täydellinen satuprinssi. Vaikka tämä elokuva on poikien seikkailuelokuva, mutta se on myös koko perheen ja tyttöjen elokuva. Se on lastenelokuva, jossa pieni on suurta.

Olen laittanut blogiini linkkejä, joista pääsee lukemaan ammattikriitikoiden hyviä elokuva-arvosteluja. Tämä blogikirjoitus kuvaa niitä tunnelmia ja ajatuksia, joita elokuva herätti miehessäni ja minussa. Meillä ei ole ollut iloa lukea Narnia-kirjoja jo lapsina. Olemme lukeneet niitä kuitenkin ääneen omille lapsillemme, joten ne ovat tuttuja jo 1960-luvulta. Silloin joitakin kirjoista oli jo suomennettu, loput suomensin lukiessani niitä ääneen.

Kirjoittaessaan Narnia-kirjoja C.S. Lewis ajatteli kirjoittavansa lapsille, jotka joutuvat ehkä kokemaan atomisodan kauhut. Lewis oli kokenut itse nuorena miehenä ensimmäisen maailmansodan rintamalla Ranskassa ja muutama vuosi kirjojen kirjoittamista ennen myös toisen maailmansodan, siviilinä Hitlerin miehitystä pelkäävässä Englannissa. Kun arvioi Lewisin tai hänen ystävänsä Tolkienin kirjoja, kannattaa muistaa kirjoittajien kokeneen sodan kauhut itse. Heille sota ei ollut fantasiaa, vaan hirvittävää todellisuutta, johon ihminen voi joutua, vaikka ei haluaisikaan.

On sanottu, että Prinssi Kaspian -elokuva on ennen kaikkea elokuva ihmisestä, sillä elokuvan ongelmat johtuvat ihmisen pahuudesta, vallanhimosta, julmuudesta, petollisuudesta. On kyseessä sama teema kuin Hamletissa. 1500-luvun Englannin uskonsotien keskellä elävä katolinen Shakespeare ja 1900-luvun sodat kokenut anglikaani Lewis ovat armottomia ihmisen raadollisuuden kuvaamisessa. Prinssi Kaspian on kuitenkin optimistinen: ihminen voi muuttua, hänelle voidaan antaa uusi mahdollisuus niin kuin Mirazin hovimiehelle. Myös elokuvan nuorten kuvaamisessa henkinen kasvu on keskeinen. Nuori ihminenkin joutuu tekemään elämässään valintoja, joilla voi olla suuri vaikutus myös yhteiskuntaan.

Olimme katsomassa tätä elokuvaa kesäisenä arki-iltana. Katsomoon tuli nuoria aikuisia, lapsiperheitä ja turisteja lapsineen. En ollut Narnian ensi-illassa enkä ole lukenut siitä, joten en tiedä, oliko se Suomessa suuri media-tapahtuma niin kuin monissa muissa maissa. Lontoossa Prinssi Kaspianin ensi-ilta oli kaikkien aikojen mahtavin ensi-ilta.

Tässäkin Narnia-elokuvassa käytettiin edellisestä elokuvasta tuttuja mytologisia hahmoja ja eläimiä. Kentaurien ensiesiintyminen oli elokuvassa hätkähdyttävä.

Mitä muut kirjoittavat Prinssi Kaspian -elokuvasta blogeissaan:

15 Credibility Street toivoo, että elokuvaa-arvostelevat kriitikot kertoisivat, ovatko lukeneet Narnia-kirjat. Erittäin hyvä huomautus, sillä eivät näytä useinkaan lukeneen. Mutta toisaalta, elokuva on elokuva ja sitä voidaan arvostella juuri sellaisena kuin se on.

Prinssi Kaspian : elokuva-arvosteluja

2008-06-29T01:40:00.017+03:00

Elokuvateattereissa Suomessa 4.7.2008 alkaen
Kuva: Buena Vista Finland

New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa. (lyhennelmäni arvostelusta ja linkki itse arvosteluun).

Jussi Ahlroth HS/NYT.fi (arvostelu)

lue Mikko Pielan viisas ja lämminhenkinen arvostelu (Uusi Suomi)

Yle.fi.arvostelu Muhkeat maisemat. Ikiaikainen teema.(arvostelu)

Dana Stevens (engl)Kasvaminen: varhaislapsuus muuttuu myöhäislapsuudeksi.

Cosmo Landesman. The Sunday Times (engl) Piti enemmän ensimmäisestä Narnia-elokuvasta. Lue lisää..

Kristy Acevedo (engl.)Visuaalisuus kiehtoo. Menestys.

J.K. Silvennoinen. Mesta.net "Näyttävä. Joukkokohtauksia" (arvostelu)

Arvostelu uskonnollisesta ja filmiteknillisestä näkökulmasta. Lisäksi katsojien mielipiteitä.

Prinssi Kaspian menestyy

2008-06-27T00:45:00.004+03:00

Narnian tarinat-Prinssi Kaspian -elokuvan ensi-ilta oli suurmenestys Lontoossa, kaikkien aikojen mahtavin elokuvaensi-ilta. Pohjois-Amerikassa Prinssi Kaspian on ollut katsotuin elokuva. Tämä merkitsee - lisää Narnia-elokuvia.

C.S. Lewis ei ottanut vastaan ritarin arvonimeä

2008-06-26T15:21:00.005+03:00

Vaikka C.S. Lewis kirjoitti ritareista, kuninkaista ja kuningattarista ja oli rojalisti, hän kieltäytyi aatelisarvosta.

CS Lewis ei ollut "tory" vaan demokraattinen rojalisti. Hän kieltäytyi aatelisarvosta, etteivät hänen Labour-puoluetta kannattavat pubikaverinsa pahoittasi mieltään.

Narnian tarinat: Prinssi Kaspian. Jussi Ahlroth. Elokuva-arvostelu

2008-06-20T18:27:00.004+03:00

Tämän viikonlopun Hesarin NYT-liitteessä on Jussi Ahlrothin kirjoittama elokuva-arvostelu uudesta Narnia-elokuvasta, jonka ensi-ilta on 2.7.2008.
(Jussi Ahlroth: Aslanin toinen tuleminen. HS/NYT 13.6.-19.6. NRO 24/2008/Elokuvat, sivu 53)

Otsikko olisi voinut olla parempikin, vaikka kyllähän se pätee elokuvasta. Aslan tulee toisen kerran elokuvateattereihin.

"Sanotaan, että leijonan karjahdus lämmittää leijonanpentujen sydämiä, mutta jäädyttää veren sakaalien suonissa", aloittaa Ahlroth. Erinomainen alku!

Ahlroth tuo esille elokuvan synkkyyden, jopa epätoivon, mutta kirjoittaa:
"Prinssi Kaspianissa on alusta loppuun vanhojen miekkaseikkailujen vauhdikas ote. Se on juuri oikealla tavalla jännittävä genressään."

On kysymys urheudesta, johtajuudesta, Ahlrothin mielestä shakespearelaiseksi tehty kysymys tässä elokuvassa.

Ahlrothin mukaan tämä on "poikien seikkailuelokuva", jossa on myös hauskoja puhuvia eläimiä. Uskoisin, että niiden lisäksi myös komea Kaspian saa tyttöjenkin sydämet lämpenemään.

Kannattaa käydä ostamassa NYT ja lukea Ahlrothin arvostelu, jota pidän hyvin luotettavana ja asiallisena.

Narnian aikakirjat

2008-06-07T12:15:00.003+03:00

Mitä tapahtuikaan milloinkin Narniassa? Muistatko nämä henkilöt ja tapahtumat? En ole suomentanut kaikkia nimiä. Siinä on sinulle puuhaa.

C.S. Lewis's Outline of Narnian history /Factmonster/Harper Collins

1 Narnia luotiin. Eläimet osasivat puhua. Digory istutti puun (the Tree of Protection). Valkoinen velho Jadis saapuu Narniaan, mutta pakenee kauas pohjoiseen. Frank I (lontoolainen hevosajuri) valitaan Narnian kuninkaaksi.

180 Prinssi Col, Frank I:n nuorempoi poika, vie kannattajansa siihen asti asumattomana olleeseen Archenlandiin ja tulee maan ensimmäiseksi kuninkaaksi.

204 Joukko lainsuojattomia pakenee Archenlandista Eteläisen autiomaan yli ja perustaa Calormenin kuningaskunnan.

300 Calormen laajenee. Kalormenilaiset ottavat Narnian länsipuolella olevan Telmarin siirtokunnakseen.

302 Telmarissa asuvat kalomernilaiset käyttäytyvät erittäin huonosti, ja Aslan muuttaa heidät eläimiksi, jotka eivät osaa puhua. Maa on asumaton. Narnian kuningas Gale vapauttaa Yksinäiset saaret (the Lone Islands) lohikäärmeen vallasta, ja kiitolliset asukkaat valitsevat hänet keisarikseen.

407 Archenlandin Olvin tappaa Pire-nimisen jättiläisen.

460 Meidän maailmastamme tulleet merirosvot ottavat haltuunsa Telmarin.

570 Tähän aikaan eli Moonwood the Hare.

898 Valkoinen Velho Jadis palaa kaukaa pohjoisesta Narniaan.

900 Pitkä talvi alkaa.

1000 Pevensien lapset saapuvat Narniaan. Edmundin petos. Aslanin uhrikuolema. Valkoinen velho voitetaan, ja Pitkä talvi päättyy. Peteristä tulee Narnian High King.

1014 Kuningas Peter tekee onnistuneen hyökkäyksen pohjoisen jättiläisiä vastaan. Kuningatar Susan ja Kuningas Edmund vierailevat Kalormeniassa. Archenlandin kuningas Lune löytää kauan kadonneena olleen poikansa Prinssi Corin ja voittaa Kalormeniaan hyökänneen prinssin Rabadashin.

1015 Pevensien lapset metsästävät Valkoista Hirveä ja katoavat Narniasta.

1050 Ram Suuri seuraa Coria Archenlandia kuninkaana.

1502 Tähän aikaan elää Narniassa kuningatar Swanwhite.

1998 Telmariinit hyökkäävät Narniaan ja valloittavat sen.

2290 Kaspian IX:n poika prinssi Kaspian syntyy. Miraz surmaa veljensä kuningas Kaspianin ja anastaa vallan itselleen.

2303 Prinssi Kaspian pakenee setänsä Mirazin hovista. Narnian sisällissota. Aslanin ja Pevensien avulla - jotka Kaspian kutsuu Narniaan puhaltamalla kuningatar Susanin taikatorvea - Miraz voitetaan ja kuolee. Kaspianista tulee Narnian kuningas Kaspian X.

2304 Kaspian X voittaa pohjoiset jättiläiset.

2306 Kaspian X:n matka maailman ääriin.

2310 Kaspian ottaa puolisokseen Ramandun tyttären.

2325 Prinssi Rilian syntyy.

2345 Käärme surmaa kuningattaren. Rilian katoaa.

2356 Eustace and Jill tulevat Narniaan ja pelastavat Prinssi Rilianin. Kaspian X kuolee.

2534 Lainsuojattomia ilmestyy Lantern Waste -alueelle. Sinne rakennetaan torneja puolustautumista varten.

2555 Shift-apinan kapina. Eustace ja Jill pelastavat kuningas Tirianin. Narnia on kalormenien vallassa. Viimeinen taistelu. Narnian loppu.

Hyvää kesälomaa kaikille Narnia-kirjojen ja tämän blogin lukijoille!

Näin alkoi Narniasta bloggaamiseni

2008-06-07T10:46:00.010+03:00

Kansi: Pauline Baynes

Torstaina marraskuun 10 vuonna 2005 kirjoitin Blogisisko 1 -blogiini, että olin aloittanut Narnia-aiheisen blogin:

Kuvassa on vuonna 1952 ilmestyneen Prinssi Kaspianin matkoista kertovan Narnia-kirjan kansi. Narnia-kirjojen kuvittaja oli Pauline Baynes. Tämä kansi kuvaa mielestäni erinomaisesti Narnia-kirjojen maailmaa, jossa lapsilukija voi oppia kulttuurimme juuret samalla kun kokee korkeatasoisen ja kiehtovan kirjallisen seikkailun.

Löysin myöhään eilen illalla [9.11.2005] kaapistani kasan papereita, joissa kerrottiin Narnia-kirjoista. Ensin luulin, että olen ottanut valokopion jonkun toisen tutkimuksesta. Mutta sehän olikin omaa tekstiä. Olin suomentanut osan omaa, vuonna 1970 valmistunutta graduani.

Ajattelin välillä, että tekisin kirjallisuudesta sivulaudaturin, kun lastenkirjallisuutta on alettu pitää Suomessakin tarpeeksi arvokkaana tutkimuksen kohteena. Aikoinaan 1960-luvulla estetiikan professori Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole "sopivaa yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi". Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori Mustanoja ja silloinen lehtori Kingsley Hart ilahtuivat kovasti aiheestani. Gradun tekemisestä jäi miellyttävä muisto.

Nyt Narnia on ajankohtainen, sillä Narnian tarinat -elokuvan ensi-ilta on Suomessa 23.12. 2005. Elokuvan kotisivut ovat kiehtovat.

Niinpä aloitin tänään puoliyön jälkeen blogin Vuodatuksessa. Siitä tulee varmaankin noin 2-3 kuukauden blogi. Eräs Vuodatuksen blogipohjista sopii kuin tilattu. [Vihreä kumpuileva maisema teemana]. Voi kuvitella kentaurien ja faunien vaeltavan siellä. Annoin ensimmäisen puheenvuoron C.S. Lewisille itselleen.

Vuodatus vaikuttaa tähän mennessä helpolta. Siinä on hyvin selkeät ohjeet. Koska en ehdi juuri nyt opettelemaan linkkien laittamista Vuodatukseen, laitan tähän muutaman, jolla pääsee alkuun. Ensi-iltaan on 66 päivää, gradussani on 100 sivua. Siis tarvitsee kirjoittaa noin 1-1,5 sivua päivässä blogiin. Ne ovat ehdottomasti lastuja, gradun sivutuotteita ja tämänhetkisen työni, uuden kirjan tekstin muokkaamisen ohella syntyneitä. [Kirjoitin kirjaa "Pako Tallinnaan, joka ilmestyi seuraavana vuonna eli 2006.]

Laitoin linkkejä, jotka voit nähdä nyt tuolla sivupalkissa, sillä bloggaaminen on yksinkertaistunut ja taitonikin ovat lisääntyneet jonkin verran.

Factmonster: Narnia ja C.S. Lewis helppotajuisesti ja hauskasti, englanniksi lastensivuilla
Into the Wardrobe: a C.S. Lewis web site
C.S. Lewis Foundation
Om Narnia på svenska
jne

Prinssi Caspian filmattiin osittain Sloveniassa

2008-06-07T09:03:00.003+03:00

Prinssi Kaspian filmattiin osittain Sloveniassa, ja Narniaksi tulivat kauniit Soca-joen laakson maisemat Luoteis-Sloveniassa Bovecissa.

Anna Popplewell, Narniasta opiskelijaksi Oxfordiin

2008-05-29T10:51:00.013+03:00

Lyhyt juttuAnna Popplewellista joka Prinssi Kaspian -kirjan Susanin lailla siirtyy sadun maailmasta aikuisten maailmaan, Narnian tarinoiden näyttelijästä opiskelijaksi Oxfordin yliopistoon. Prinssi Kaspian -kirjan lopussa Aslan sanoo, että Peter ja Susan ovat tulleet aikuisiksi eivätkä enää palaa satujen maailmaan Narniaan, vaan meidän maailmaamme, jossa Aslan tunnetaan toisella nimellä - kuten hän sanoo Peterille ja Susanille. 19-vuotias Anna Popplewell on ollut 13-vuotiaasta mukana Narnia-elokuvissa.

Lue koko Daily Mailin haastattelu, jossa tyylikäs kuva Anna Popplewellista.

Anna opiskelee Magdalen Collegessa, jossa C.S. Lewis opetti 30 vuotta, joten hän arvelee saavansa Lewisin oppilaita opettajikseen. Oxfordissa on mahdollisuus myös jatkaa näyttelemistä, ja hän on liittynyt Oxford University Dramatic Societyn jäseneksi. Lakimiehen ja lääkärin tytär Anna Popplewell on veteraaninäyttelijä, näytellyt kahdeksanvuotiaasta asti.

Oxfordin yliopistossa toimii myös Oxford University C. S. Lewis Society. (linkki sivupalkissa)

Luonnonkauneutta, vakavuutta, vastuuta

2008-05-27T21:08:00.006+03:00

Slovenia. Photo: Anna Amnell

Olen ottanut tämän valokuvan junasta matkalla Zagrebista Ljubljanaan. Juna kulki laakson pohjalla, ja viime vuoden lokakuun alun syksyinen luonto oli häikäisevän kaunista. Tämä on Sloveniaa, jossa osa "Narnian tarinat - Prinssi Kaspian" -elokuvan kohtauksista on filmattu, ei kylläkään juuri tälla seudulla. Mutta on odotettavissa vastaavanlaista ja vielä vaikuttavampaa luonnonkauneutta, ja kaunis luonto onkin olennainen asia Narniassa. C.S. Lewis oli innokas kävelijä ja tunsi oman maansa luonnon hyvin. Narniaan hän on siirtänyt kaiken sen, mikä oli hänelle läheistä meidän maailmassamme.

Olen lukenut joitakin elokuva-arvosteluja ja niissä ollaan sitä mieltä, että tämä on "aikuisempi" elokuva kuin Velho ja leijona. Pevensin perheen lapset ovat kasvaneet ja joutuvat ottamaan uusimmassa elokuvassa kovan vastuun.

Vanhimmat lapsista alkavat olla niin isoja, että Narnian satumaailma tulee olemaan heille tämän seikkailun jälkeen liian lapsellista. Siihenhän viitataan tunnetusssa kohdassa, jossa kerrotaan, miksi Susan ei enää palaa Narniaan: häntä kiinnostavat silloin jo muut asiat kuin Narnian sadut. Hän on varttumassa aikuiseksi naiseksi - jollainen hän on jo ollut jo aikaisemmin Narniassa. Mutta tässä elokuvassa Susan toteuttaa vielä muinaisen Narnian ennustukset ja vastaa Kaspianin kutsuun.

Löysin kiinnostavia kuvia Prinssi Kaspian -elokuvasta. Kannattaa klikata ne suuremmiksi.

New York Times kehuu Prinssi Kaspian -elokuvaa

2008-05-19T00:41:00.017+03:00

Kuva: Buena Vista Finland (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

The New York Times -lehti julkaisi erittäin myönteisen arvostelun Prinssi Kaspian-elokuvasta. A.O. Scott. Out of the Wardrobe, Into a War Zone- 16-5-2008. Sota-ajan Englannista Narniaan joutuvat elokuvan englantilaiset päähenkilöt jälleen - ja joutuvat sielläkin sotaan.

Elokuva-arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Elokuvan alussa on paljon Narnian luonnonkauneuden kuvausta. Scott muistuttaa, että satujen yliluonnollisuuden pohjana on luonnon taianomaisuus. Tässä elokuvassa tulee myös esille, että C.S. Lewis oli nimenomaan renessanssin tutkija, ja elokuvassa ovat keskeisiä renessanssin ajalle tyypilliset ilmiöt: salamurhat, petokset, juonittelut ja sotaisuus. Siitä elokuva-arvostelun otsikko "vaatekaapista sotatoimialueelle". Prinssi Kaspian on sotaelokuva, mutta siinä on Scottin mukaan myös hiven romantiikkaa.

Kaspianin setä Miraz on kuin aito renessanssihallitsija. Scott ylistää italialaista Sergio Castellittoa, joka näyttelee Mirazia, ja Castelliton roolisuoristusta ihailevat myös elokuvan nuoret näyttelijät eräässä haastattelussa.

Scottin mukaan Prinssi Kaspian elokuva on tummempi ja väkivaltaisempi kuin Velho ja leijona, mutta myös parempi, "more satisfying".

Prinssi Kaspian: näyttelijät haastattelussa

2008-05-14T22:38:00.004+03:00

Eniten hämmästyttää, että Lucysta (Georgie Henley) on tullut teini-ikäinen. Aika kuluu nopeasti! Georgien lempihenkilö elokuvassa on - Aslan.

Katso itse videolta näyttelijöiden haastattelua ensi-illassa.

The Chronicles of Narnia: Prince Caspian

2008-05-12T16:27:00.000+03:00

Jälleen Narniassa

2008-04-27T18:49:00.002+03:00

C.S. Lewis -fan, huomaathan, että blogipalkissa on kohta, josta pääset Prinssi Kaspian-elokuvan kotisivuille suomeksi?

Hobit -elokuva

2008-04-25T12:01:00.003+03:00

Jussi Ahlroth kertoo blogissaan, että C.S. Lewisin ystävän J.R.R. Tolkienin Hobbit-kirjasta on tulossa elokuva.

Prinssi Kaspian on tulossa

2008-04-04T08:05:00.004+03:00

C.S. Lewisin "Prinssi Kaspian"- kirjasta tehty elokuva on tulossa vähän yli kuukauden kuluttua elokuvateattereihin Yhdysvalloissa.
Täältä löydät Prinssi Kaspian -elokuvan henkilöt ja paljon muutakin tähän elokuvaan liittyvää.
On kulunut jo jonkin aikaa elokuvasta "Velho ja leijona", ja elokuvan nuoret päähenkilöt ovat kasvaneet ja ehtineet esiintyä muissakin elokuvissa tällä välillä.

Elokuvasta "Velho ja leijona" löydät kuvia ja luettavaa Narniassa -blogistani, joka on Vuodatuksessa.

Huomasin, että ensimmäisen Narnia-elokuvan aikoihin olivat vuoroin Vuodatus ja vuoroin Blogger epäkunnossa, joten päätin laittaa Narnia-aineistoa kumpaankin, jotta olisi aina joku blogi käytettävissä lukijoille.

Kiinnostukseni Narnia-kirjoihin alkoi jo opiskeluaikana ja tein englannin graduni Narnia-kirjoista. Olen laittanut graduni aineistoa kumpaankin Narnia-aiheiseen blogiini. Voit lukea näitä blogeja rinnakkain. Ne täydentävät toisiaan.

Prinssi Kaspian -elokuvan Reepicheep

2008-02-05T07:57:00.000+02:00

Noble and brave Reepicheep is the charming talking mouse of Narnia. He is a dreamer. Narnian jalosyntyinen ja urhea puhuva hiiri Riipitsiip on unelmoija, joka saavuttaa haaveensa.

Miltä näyttää Prinssi Kaspian -elokuvan Riipitsiip? Näet hänet nyt kuvagalleriasta!
Narniaweb Image Gallery Se sisältää muitakin kuvia Narnian henkilöistä.

Puvut Narnia-elokuvissa

2008-01-19T00:05:00.000+02:00

Haluatko tutkia, millaisia ovat Narnia-elokuvien rooliasut? Löydät tietoa "vaatekaapista" eli The Wardrobe Door 'in sivuilta.

Narnia ja joulupukki

2007-12-22T23:53:00.002+02:00

Jack Lewis and Santa Claus, from letters of C. S. Lewis. Photo: Anna Amnell
Siivekäs hevonen - tietysti Strawberry - ja C.S. Lewisin lapsuudenkuva. Kuva: Anna Amnell

Ylhäällä oleva avoin kirjanaukeama kuuluu C.S. Lewisin veljen Warrenin toimittamaan kirjaan "Letters of C.S. Lewis" (1966). C.S. Lewisin (1898-1963) etunimet olivat Clive Staples, mutta hän vaati jo pikkulapsena, että puhutellaan nimellä Jack. "Me Jack", hän sanoi päättäväisesti osoittaen itseään. Jackin ja Warrenin lapsuus oli onnellista. Perhe asui isosssa viktoriaanisessa talossa Belfastissa Pohjois-Irlannissa, ja lapset saivat leikkiä puutarhassa tai talon suurella ullakolla. He kävelivät äidin kanssa ja tutustuivat luontoon. Koko perhe meni joka vuosi lomalle meren äärelle.

Voit nähdä, että Jackillä on valokuvassa lelu, joka sopii erityisen hyvin tähän vuodenaikaan nyky-Suomessakin. Se on muulilla ratsastava joulupukki. Onnelliseen ja vapaaseen elämään kuuluivat myös C.S. Lewisin luomassa Narniassa joulu ja joulupukki.

Narniassa-blogissani on myös kirjoitus joulupukista.

Hyvää joulua kaikille Narnian ystäville!

Uutta katsottavaa Narniasta

2007-12-22T00:47:00.000+02:00

Narnia.com on uudistunut. Lähde seikkailuun.

The Prince Caspian movie trailer

2007-12-06T23:02:00.000+02:00

Katso, Prinssi Kaspian -traileri.

Prinssi Kaspian elokuvaa odotellessa

2007-12-04T11:40:00.000+02:00

Narnian maisemia

2007-11-05T20:35:00.001+02:00

Kuva: Anna Amnell

Kun matkustimme junalla Zagrebista Ljubljanaan, Sloveniaan pari viikkoa sitten, huomasin ajattelevani usein: Tämähän on kuin Narniaa. Metsiä, vuoria ja jokia, joihin maisema heijastuu. Laakso, jonka läpi matkustimme, oli hyvin kaunis, suorastaan unohtumaton. Luonto oli hyvin rehevää ja samalla hienostunutta. Satujen maisemaksi sopivaa. Sloveniasta onkin tulossa osa Narniaa C.S. Lewisin kirjojen ystäville.

Koillis-Sloveniassa oleva Soca-joki, jota sanotaan usein smaragdi-joeksi ja Bovecin seutu tulevat tunnetuiksi ympäri maailmaa, kun C. S. Lewisin Narnia-kirjoista tehtävä elokuva "Chronicles of Narnia: Prince Caspian" valmistuu vuonna 2008

Kroatian Pula ja leijonapatsas

2007-10-25T23:41:00.000+03:00

Aslan at the Amphitheatre in Pula, Croatia

Photos: Anna Amnell

Kroatian ja Slovenian matkalla tuli Narnia usein mieleen. Kuvassa oleva leijona oli kuin ilmetty Aslan. Se seisoi ylevänä Istrian niemimaalla olevan Pula-nimisen kaupungin amfiteatterissa.

Pula

Roolijako Prinssi Kaspian -elokuvaan

2007-02-25T09:31:00.000+02:00

Prinssi Kaspianin filmaus alkaa piakkoin. Päärooleissa esiintyvät ja heidän kuvansa löydät täältä. Siellä on enimmäkseen edellisestä elokuvasta tuttuja näyttelijöitä. Tohtori Korneliuksen roolissa on Vincent Grass.

Prnssi Kaspian on Ben Barnes

2007-02-03T22:38:00.002+02:00

26-vuotias englantilainen näyttelijä Ben Barnes on valittu Prinssi Kaspianin rooliin. Ben Barnes on hento, 183 cm pitkä ruskeasilmäinen ja ruskeatukkainen näyttelijä. Prinssi Kaspian tulee elokuvateattereihin heinäkuussa 2008.

Sitemeter-Mittari

2007-01-18T00:57:00.003+02:00

Narniassa-blogissa oli ainakin 12 900 kävijää ensimmäisen vuoden aikana, näistä melkein puolet (5268) ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana, jolloin elokuva "Velho ja leijona" oli tulossa ja nähtiin teattereissa.

Elokuvia, kirjoja, urbaanilegendoja

2007-01-17T17:33:00.000+02:00

Kun kirjailijoista tulee niin kuuluisia kuin JRR Tolkien ja CS Lewis, heistä kirjoitetaan kirjoja ja lehtiartikkeleita, heistä tehdään elokuvia ja keksitään urbaanilegendoja. Yhdysvalloissa C.S. Lewisista on kehitetty eräänlainen protestanttinen pyhimys. Eräässä kirkossa on Narnia-lasimaalaus ikkunassa. [Kerrottakoon, että myös kanadalaiselle Mazo de la Rochelle on lasimaalaus eräässä kanadalaisessa kirkossa, tietääkseni myös Agatha Christielle Englannissa.]

Amerikkalaiset turistit järkyttyvät kun C. S. Lewis kiertomatkan opas, Joy Davidmanin pojan lapsuudenystävä, näyttää heille myös pubin, jossa Jack Lewis kävi. Tolkienista ja Lewisista koetetaan myös kehittää jonkinlaista lievää kateus & viha muunnelmaa Mozart & Salieri -tyyliin. Lewisin teini-iän kirjeet esitetään sensaatiomaisesti merkkinä milloin mistäkin.

Minulle monet tarinat ovat olleet aivan uutta, sillä niitä ei ollut liikkeellä silloin, kun tein graduani Narnia-kirjoista.

Millainen oli todellinen C.S. Lewis?

Warren Lewis: C.S. Lewis

2007-01-17T16:42:00.001+02:00

C.S. Lewisin veli Warren Lewis kertoo C.S. Lewisin kirjeiden esipuheessa, että Lewisilla oli Magdalen Collegessa iso asunto: kaksi olohuonetta ja makuuhuone. The Inklings kokoontui siellä usein, ja sota-aikanakin oli tarjolla hyvää ruokaa, sillä Jackin amerikkalaiset ihailijat lähettivät ruokapaketteja. Toinen kokoontumispaikka oli pubi The Eagle and Child (St. Giles), paremmin tunnettu nimellä The Bird and Baby. Lewis oli keskeinen henkilö tässä ryhmässä.

Jussi Alroth kertoo hauskassa Tolkien & Lewis -artikkelissaan tänään (4.12. 2005) Hesarissa, että nämä herrat eivät vaatteilla koreilleet. Veli kirjoittaa samaa vähän värikkäämmin Lewisin pukeutumisesta. Hänen vaatteensa eivät näyttäneet kauan uusilta.

"His clothes were a matter of complete indifference to him: he had an extraordinary knack of making a new suit look shabby the second time he wore it."

Lewisin vanhoista hatuista kerrottiin kaikenlaisia kaskuja. Mukavuus ja kodikkuus oli Lewisille tärkeintä.

Letters of C. S. Lewis. Warren Lewis.(Editor with a Memoir). 1966

Ranskalaisessa Narnia-blogissa on kuvia niistä paikoista, joista Jussi Alroth kertoo Helsingin Sanomain artikkelissa. (The Eagle and the Child -pub, yliopiston rakennus, jossa Jackilla oli asunto, Jackin kodista ja polusta, jolla käveltäessä Tolkien "käännytti" Jackin.)

Lukekaa Alrothin erinomainen, innostunut ja hieno artikkeli!

Täällä kuva: Tolkien ja hänen perheensä. Tyylikästä väkeä nuorempina!

C.S. Lewis -valokuvia

2007-01-17T16:32:00.000+02:00

Le Blog Narniassa on mielenkiintoisia kuvia C.S. Lewisista ja hänelle tärkeistä paikoista: pikkulapsena leikkihevosen kanssa, nuorena miehenä, tutorina ikuisen savupilven ympäröimänä, polusta jolla hän käveli katolisen ystävänsä JRR Tolkienin kanssa ja tämä käännytti hänet kristinuskoon, lapsuudenkodista, omasta kodista, lempipubista, vaimon kanssa vähän ennen tämän kuolemaa. Sivun alaosassa on Lewisin hauta ja sen vierestä pääsee "galleriaan", jossa on lisää valokuvia, monet hyvin harvinaisia.

Ruotsinkielisessä Lewis.nu-sivustossa on harvinainen iloinen nuoruudenkuva Jackistä. Hän sai nähtävästi silloinkin uudet takkinsa pian näyttämään "kuhmuisilta" ja vanhoilta, mutta ilme on hauska

C.S. Lewis ja naiset: äiti,sijaisäiti, lukijat, vaimo

2007-01-17T15:45:00.001+02:00

Lukemattomat ihmiset kirjoittivat Lewisille ja hän vastasi yleensä heille. Amerikkalainen Kathryn Lindskoog kertoo siitä, kuinka hän sai vuonna 1956 apurahan opiskellakseen Englannissa ja meni ensi töikseen tapaamaan ihailemaansa kirjailijaa C. S. Lewisia. Hänen kirjallisuudenprofessorinsa, CS Lewis-tutkija Clyde Kilby oli varoittanut, että Lewis on naisvihaaja [womanhater]: Kilby oli jättänyt vaimonsa odottamaan autoon, kun oli mennyt tapaamaan Lewisia! Kathryn jännitti kovasti tapaamista.

Asetelma oli täysin identtinen sen kanssa, mitä olemme nähneet Richard Attenborough'n ohjaamassa elokuvassa Shadowlands(1993): Lewisin kirjojen ihailija [ Debra Winger ] menee jännittyneenä Oxfordiin teehuoneeseen, joka on sovittu kirjeessä tapaamispaikaksi. Elokuvassa kukaan ei liikahdakaan teehuoneessa, kun hän astuu sisälle. Tilanne on kankea ja muodollinen. Mutta tämä reipas amerikkalainen nainen huutaa huihkaisee: Onko täällä ketään, jonka nimi on Lewis! Estynyt ja hienostunut Lewis [Anthony Hopkins] nousee paikaltaan.

Lindskoogin kokemus oli täysin päinvastainen. Hän oli ehtinyt päästä juuri ja juuri sisälle rautatieaseman vieressä olevaan Royal Oxford Hotellin teehuoneeseen, kun roteva mies ponnahtaa seisomaan eräältä sohvalta ja huutaa huihkaisee: Hei, siellähän te olette! Mies on tyypillinen walesilainen, näyttää ennemminkin rugbyn pelaajalta kuin kirjallisuudenprofessorilta. Hän pyytää istumaan viereensä sohvalle ja tarjoaa tupakkaa. [Lewis oli aina savupilven ympäröimä.] Kun nainen sanoo, ettei polta, Lewis sanoo: Se on hyvä, sillä siihen kun oppii, siitä ei pääse eroon. Lewis ja Lindskoog keskustelevat leppoisasti ja hauskasti yli tunnin ajan.

Vaimo Joy Davidman Lewis

Lewis oli mennyt vähän aikaa aikaisemmin siviiliavioliittoon, joka oli pelkkä muodollisuus. Joy Davidman Gresham olisi karkotettu maasta, sillä hänen turistiviisuminsa oli vanhentumassa. Hänellä oli väkivaltainen alkoholisti aviomies, joka oli jättänyt hänet (1953) ja kaksi pientä poikaa, David ja Grahame Greshame, jotka hän oli tuonut mukanaan Englantiin. Joy halusi aloittaa uuden elämän Englannissa.

Joy Davidman oli juutalainen runoilija ja elokuvakäsikirjoittaja, entinen marksilainen, joka oli kääntynyt kristinuskoon lähinnä CS Lewisin kirjojen kautta. Kun Davidman sairastuu syöpään ja on kuolemaisillaan, hän ja Jack Lewis menevät naimisiin kirkollisen vihkimyksen kautta (1957). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Joy parantuu.

Lewis oli löytänyt vaimon, joka sopi juuri hänelle: huippuälykkään, sanavalmiin ja laajalti lukeneen naisen, jota Englannin älykköjen ilmapiiri ei lannistanut. Joyn ja Jackin tarina on meille tuttu Varjojen maat -elokuvasta. Se on melko uskollinen todellisuudelle muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Edellä mainitun lisäksi: Joylla oli kaksi poikaa, eikä yksi kuten elokuvassa [toinen on kääntynyt juutalaisuuteen ja sanoutuu irti kaikesta Lewisiin liittyvästä. Oikeutensa Lewisin kirjalliseen jäämistöön pojat möivät jo vuosia sitten, mitä he varmaankin nyt katuvat. ]. Lisäksi Lewis ei menettänyt uskoaan vaimonsa kuoltua niin kuin elokuvassa viitataan joidenkin mielestä, ei ainakaan pitemmäksi aikaa kuin yhdeksi illaksi.

Ennen Joyn kuolemaa Lewisit tekivät pitkän matkan Kreikkaan yhdessä Jackin hyvän ystävän Roger Lancelyn Greenin ja tämän vaimon (myös Joy) kanssa (1960). Lewis oli suunniltaan surusta vaimonsa kuoltua. Joy Davidman oli 45-vuotias kuollessaan. Lewis kirjoitti salanimellä N.W. Clerk kirjan Grief Observed . Se oli jäädä täysin huomiotta, mutta TS Eliot pelasti sen, ja sitä pidetään nyt yhtenä Lewisin parhaimmista teoksista. (C.S. Lewis: Muistiinpanoja surun ajalta. Suom. Anna-Mari Kaskinen.)

Sijaisäiti Janie King Moore (1873-1951)

Lewis oli hyvin erikoislaatuinen ja ennakkoluuloton ihminen. Hän oli avulias ja antelias. Nuorena hän antoi ilmaisia tunteja opiskelijoille. Käännyttyään kristityksi hän tuki lukemattomia ihmisiä taloudellisesti. Hän hoiti dementoituneet koiransakin niiden oikkuja noudattaen, niin kärsivällisesti, että se herätti huomiota naapureissa. Vaikka hän oli itse rojalisti ja keskiajan ritariaatteen asiantuntija, hän ei ottanut vastaan lordin arvoa sanoen syyksi, että hänen Labour-puolueeseen kuuluvat pubikaverinsa pahastuisivat siitä. Hän vastusti tuskallisia eläinkokeita, ennen kuin se oli muotiasia.

Jack joutui teini-ikäisenä sotaan. Hän ystävystyi asetoverinsa Edward Cortnay Francis Mooren eli Paddy Mooren kanssa ja vieraili tämän kotona. Paddyn sisar Maureen [myöhemmin Lady Dunbar of Hempriggs] on todistanut kuulleensa, kuinka pojat vannoivat toisilleen, että jos toinen heistä kuolee sodassa, toinen pitää huolta molempien vanhemmista, Paddy Jackin isästä ja Jack Paddyn äidistä.

Jack joutui etulinjalle 19-vuotissyntymäpäivänään. Kun Jack haavoittui, rouva Moore kävi katsomassa häntä sairaalassa, mutta Jackin isä ei tullut käymään yhtään kertaa Jackin lukuisista kirjeistä huolimatta. Jackin veli Warren kertoo Lewisin kirjeiden alkupuheena olevissa muistelmissa tästä tapauksesta. 19-vuotias Jack tunsi isän hyljänneen hänet. Kun Paddy kuoli, Jack "adoptoi" rouva Mooren äidikseen ja Maureenin sisarekseen ja lupasi pitää heistä huolta. Tästä nuoren miehen ihanteellisesta päätöksestä oli kauaskantoiset seuraukset.

Jack Lewisia 25-vuotta vanhempi rouva Moore oli eronnut ja muutti tyttärensä kanssa Oxfordin lähelle. Jack asui heidän luonaan lomien aikana ja viikonloppuina, samoin Jackin veli Warren lomalla ollessaan. Tilanne salattiin kokonaan Jackin isältä, joka luuli elättävänsä vain opiskelijapoikaansa. Lewisin ystävät ovat sanoneet myöhemmin, kun rouva Mooren ja Lewisin suhteesta on alettu esittää monenlaisia olettamuksia, että heistä oli täysin normaalia, että joku huolehti poikamiehen taloudesta. Sitä paitsi sekä opiskelijat että ylipistonopettajat asuivat silloin enimmän ajan lähinnä yliopistolla olevissa asunnoissaan. Saatuaan vakinaisen viran Jack ja warren Lewis ostivat The Kilns –nimisen talon rouva Moreen kanssa, mutta talo oli kokonaan rouva Mooren nimissä.

[ Entinen oppilas George Sayer (Frequently Asked questions about C.S. Lewis): 'Some of those who have written about C.S. Lewis regard his living with Mrs. Moore as odd, even sinister. This was not the view of those of us who visited his home in the thirties. Like his other pupils, I thought it completely normal that a woman, probably a widow, would make a home for a young bachelor. We had no difficulty accepting her, even when we came to realise that she was not his mother.' ]

Rouva Moore oli varmaankin nuorempana ystävällinen äitihahmo, mutta hänestä kehittyi vanhemmiten perhetyranni, joka komenteli Jackia ja Warrenia, joka kutsui Jackin tilannetta "vapaaehtoiseksi orjuudeksi". Väitteet Lewisin ja rouva Mooren suhteen intiimiydestä ovat täysin olettamuksia. Ainoa viittaus siihen suuntaan voisi olla Lewisin muistelmissaan sanoma kohta, että hänellä oli silloin nuorena "valtava emotionaalinen episodi, josta hän ei voi puhua".

Äiti Flora Hamilton Lewis (1862-1908)

Clive Staples Lewis oli 10-vuotias, kun hänen äitinsä Flora (os Hamilton) kuoli. Flora oli yliopistotutkinnon suorittanut lahjakas matemaatikko. Hänellä oli läheinen ja lämmin suhde lapsiinsa. Hän luki heille, vaelteli heidän kanssaan luonnossa ja kasvatti heitä huolellisesti. Äidin kuolema oli murskaava isku. Kirjassa Velho ja leijona Digory on samassa tilanteessa.

Äidin kuolema sai pojat lähestymään toisiaan entistä enemmän, he olivatkin toistensa parhaat ystävät koko ikänsä. Isä etääntyi surussaan pojistaan. Se sai pojat pakenemaan entistä enemmän mielikuvituksen ja kirjojen maailmaan. Warrenista tuli upseeri, mutta hänkin oli kirjallisuudenystävä ja mukana kuuluisassa Inklings-ryhmässä, johon kuului myös Tolkien. Hän on kirjoittanut itsekin kirjoja. Warrenin tragedia oli alkoholism. Kirjallisuus oli Lewisin pakopaikka ja elämänura. Äidin kuoleman jälkeen menetetyn ilon hän löysi todella vasta kristinuskosta ja jo iäkkäänä miehenä rakkaudesta vaimoonsa, joka kuoli kuten äitikin syöpään.

Narnia-elokuvan teossa mukana olevan Douglas Greshamin haastattelu, jossa hän kertoo äitinsä ja Jack Lewisin suhteesta ja Jackin työstä.

Toinen Douglasin haastattelu. Siinä kerrotaan William Greshamin kirjasta, josta on tehty myös elokuva.

Warren Lewis, C.S. Lewisin veli.

Roger Lancelyn Greenin ja Walter Hopperin uusi elämäkerta Lewisista

Kotilieden artikkeli C.S. Lewisista ja siitä syntynyt keskustelu Blogisiskossa

Artikkeli Lewisista Vantaan Laurissa

Roger Lancelyn Green: C.S. Lewis elämäkerta

2007-01-17T15:34:00.000+02:00

Roger Lancelyn Greenin kirja "C.S.Lewis" (1963) oli ensimmäinen, jonka luin Narnia-kirjojen kirjoittajasta. Siitä on ilmestynyt uudistettu painos, joka ilmestyi myös suomeksi. Toisena kirjoittajana on Lewisin sihteerinä toiminut Walter Hooper. Kirja on saanut ylistävät arvostelut:

“Amongst the many biographies of Lewis, this is the nearest we will ever get to the 'official' version. Roger L. Green was a longstanding friend of Lewis, and Walter Hooper briefly his secretary. They have produced the biographer's biography: detailed, thorough, balanced, not too laudatory, not too revealing. There is much useful comment on his books and his many friends and colleagues. His achievements and struggles are all covered. A solid work throughout. “
Michael JR Jose Allreaders.com

C.S. Lewis: Nuori Jack

2007-01-17T15:10:00.000+02:00

Nuorta Jackia kiehtoivat Chesterton, Milton, pohjoismainen ja Välimeren maiden mytologia ja kuningas Arthurin tarinat. Yliopistoon tultuaan Jack päätti lopettaa lapselliset haaveilut ja kuunnella vain järjen ääntä.

Nuori Jack tiesi olevansa lahjakas. Hän kirjoitti isälleen yliopistosta: ”Pitää muistaa olla esillä. Tiedäthän – nuori nero etsii töitä.” Nuorena Jack uskoi olevansa runoilija. Hän julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa nimellä Clive Hamilton [äidin sukunimi].

Jack eteni urallaan, alkoi opettaa Oxfordin yliopistossa. Hän alkoi saada ystäviä, jotka mursivat hänen ennakkoluulojaan. Syntymästä saakka Jackia oli varoitettu katolisista. Kirjallisuudentutkijaystävät varoittivat puolestaan luottamasta kielitieteilijöihin. Hän ystävystyi kuitenkin 26-vuotiaana JRR Tolkieniin, joka oli kumpaakin. Heistä tuli elinikäiset ystävät, ja heillä oli oleva ratkaiseva vaikutus toistensa tuotantoon ja sitä kautta meidän kulttuuriimme.

Nuoruutensa lopulla Lewisista tuli vähitellen, ilman mitään tunnekuohua, joidenkin kirjojen [Chesterton , George MacDonald] ja muutaman ystävän, ennen kaikkea JRR Tolkienin vaikutuksesta ensin teisti ja sitten kristitty. Hän kirjoitti 32-vuotiaana ystävälleen Owen Barfieldille: ”Minulle tapahtuu kauheita asioita. Henki tai todellinen minä on tulossa yhä henkilökohtaisemmaksi ja alkaa käyttäytyä yhä enemmän kuin Jumala. Tule maanantaina, niin tavoitat minut ennen kuin olen hävinnyt luostariin.”

Jack teki omasta kääntymyksestään performanssin, mitä jotkut paheksuivat.

Kouluvuodet, Jack ja Warren Lewis

2007-01-17T15:04:00.000+02:00

Jackin elinikäinen läheisin ystävä oli hänen veljensä Warren. Pojat lukivat pienestä pitäen päiväkaudet kirjoja. He istuivat ullakossa sateen ropistessa ja piirsivät ja kirjoittivat mielikuvitusmaailmasta (Animal Land), jossa hiiret ja jänikset olivat ritareita ja taistelivat täydessä haarniskassa kissoja vastaan.

6-8-vuotiaana Jack eli kokonaan mielikuvituksessaan. Häntä kiehtoivat tontut ja kääpiöt, Beatrix Potterin kirjojen ja Punch-lehden pilapiirrosten ihmisten vaatteisiin puetut eläimet. On yllättävää, että Jack muisteli kaivanneensa kauneutta tässä miltei yltäkylläisessä elämässä. Kauneutta eivät pystyneet tuomaan tarpeeksi edes Potterin kirjat tai veljen pienen peilin päälle tekemä miniatyyripuutarha.

Kun Warren lähetettiin sisäoppilaitokseen, Jack leikki yksin. Hän saattoi nähdä lastenhuoneen ikkunasta vihreät kukkulat. Ne olivat lapselle kaukaiset, tavoittamattomat. Ne istuttivat sydämeen kaipuun sinisen kukan. Sensucht, ikävyys tuli tärkeäksi: kaukaiset vuoret, eksoottiset puutarhat, saaret, musiikki.

Kun Jack lähetettiin itsekin sisäoppilaitokseen, hän oli siellä suunnattoman onneton. Hän kärsi koulukiusaamisesta ja opettajien julmuudesta. Hän oli huono oppilas matematiikassa. Nykyajan peruskoulussa hän olisi ollut toivoton tapaus.

Isä suostui siihen, että Jack meni kolmeksi viimeiseksi kouluvuodeksi asumaan erään eläkkeellä olevan opettajan kotiin. Tämä yksityisopettaja, Mr. Kirkpatrick, valmensi Jackin yliopiston pääsytutkintoon. Hän opetti Jackin lukemaan antiikin teoksia alkukielellä nopeasti, yrittämättä kääntää, opetti ajattelemaan vierailla kielillä ja tähdensi loogista ajattelua ja kielen hallintaa, kaikki taitoja, joista Lewis oli tuleva myöhemmin tunnetuksi.

Yksityisopettaja varoitti Jackin isää, että pojan maailmassa ei ollut muuta kuin kirjallisuus, muuhun hänestä ei olisi. Mutta siinä hän olisi loistava. Ensimmäinen maailmansota keskeytti Jackin opinnot Oxfordissa. Hän saapui eturintamalle 19-vuotissyntymäpäivänään.

C.S. Lewisin lapsuus: vanhemmat

2007-01-17T14:56:00.000+02:00

C. S. Lewis syntyi Belfastissa Irlannissa 29.11.1898 lakimiehen perheeseen. Hän nimitti itsensä Jackiksi jo pienenä lapsena sanomalla ”Minä Jack”, ja Jack hän oli siitä lähtien. Jackin äiti oli tasapainoinen ja lempeä papintyttö, Hamiltoneja, pappien, lakimiesten ja merenkulkijoitten sukua. Äidin suvussa oltiin kriittisiä ajattelijoita. Heillä oli kuitenkin synnynnäinen kyky onneen. He kävelivät suoraan sitä kohden ilman mitään epäröintiä kuten kokeneet matkustajat parhaille paikoille junassa, kuten Lewis on asian ilmaissut. Isä oli talonpoikaissukua, tyypillisiä welshilaisia, tunteellisia, kiihkeitä, helposti suuttuvia ja helposti leppyviä ihmisiä, jotka itkivät ja nauroivat ja olivat usein onnettomia.

Lapsesta asti Jack tunsi äidin ja isän luonteessa olevan vastakohdan. Lapsuus oli kuitenkin tasaisen onnellista ja taloudellisesti turvattua aikaa. Jackilla oli lämminhenkinen talonpoikaisnainen lastenhoitajana, äiti ja erinomainen kotiopettaja. Oli iso talo, suuri puutarha, leluja ja kirjoja. 1900-luvun alku oli iloinen ja yltäkylläinen aikakausi varakkaille ihmisille, keskiluokan ja yläluokan paratiisi, mutta onnettomuudet kohtasivat ihmisen silloinkin hänen varallisuudestaan huolimatta.

Jackin ollessa yhdeksänvuotias hänen äitinsä kuoli syöpään. Tuomari Lewis ei toipunut koskaan vaimonsa kuolemasta. Suru ei yhdistänyt isää ja lapsia, vaan Jack ja hänen kolme vuotta vanhempi veljensä Warren joutuivat selviytymään yhdessä surusta. C.S. Lewis muisteli kuitenkin onnettomia poikavuosiaan kaihoten, sillä – kuten hän sanoi – menneisyyttä ei kirkasta pysyvä onnellisuus vaan hetkittäinen ilo.

Ilon etsiminen tuli Lewisin elämän keskeiseksi motiiviksi. Se johti hänet romantiikkaan, ei tanssiaisten ja rakkausseikkailujen romantiikkaan, vaan keskiaikaiseen runouteen, pohjoismaiseen sankarirunouteen ja Kalevalaan, joihin hän tutustui jo koulupoikana. Häntä kiehtoi pohjoinen maailma, pohjolan kesien valoisuus, korkea taivas ja ankaruus.

C.S. Lewisin lapsuus

2007-01-17T14:37:00.000+02:00

C.S. Lewisin mielestä lapsuus on kaikkein tärkein ja mielenkiintoisin alue elämäkerroissa. Omassa muistelmateoksessaan "Ilon yllättämä" (Kirjaneliö, 1986, suom. Ritva Miettinen) hän korostaa lapsuuden ja poikavuosien merkitystä. Kirjan nimi "Surprised by Joy" (1955) tulee Wordsworthilta: "Surprised by joy - impatient as the wind".

"Elämäni rakennusaineita ovat olleet pitkät käytävät, tyhjät aurinkoiset huoneet, yläkerran hiljaisuus, ullakkohuoneet joita voi tutkia yksikseen, vesisäiliöiden ja putkien kaukainen pulputus, tuulen synnyttämä ääni kattotiilien alla. Ja lisäksi loputon määrä kirjoja. Isäni osti kaikki kirjat, joita hän luki, eikä hän koskaan antanut pois tai hävittänyt niistä ainuttakaan. Kirjastossa oli kirjoja, olohuoneessa oli kirjoja, vaatesäiliössä oli kirjoja; kirjoja suuressa kirjahyllyssä portaiden ylätasanteella, kirjoja makuuhuoneessa, kirjoja minua hartioihin ulottuvina pinoina ullakolla; kaikenlaisia kirjoja, jotka heijastivat vanhempieni kiinnostuksen kohteita eri aikoina; luettavia kirjoja ja luettavaksi kelpaamattomia kirjoja, lapsille sopivia kirjoja ja sellaisia, jotka ehdottomasti eivät heille sopineet. Minulta ei mikään ollut kielletty. Sateisina iltapäivinä, joita tuntui riittävän loputtomiin, otin hyllyistä kirjan toisensa jälkeen. Saatoin olla yhtä varma siitä, että löytäisin joka kerta uuden kirjan, kuin niityllä kävelevä mies tietää aina löytävänsä uuden ruohonkorren."

C.S. Lewis: Ilon yllättämä

C.S. Lewis ja lastenkirjallisuus

2007-01-17T14:31:00.000+02:00

”I wrote the books I should have liked to read…That´s always been my reason for writing. people won’t write the books I want, so I have to do it myself.” [Roger Lancelyn Green: C.S. Lewis. 1963]

Kirjan The Lion, the Witch and the Wardrobe ilmestyminen oli yksi vuoden 1950 suuria kirjallisia tapahtumia Englannissa. Olihan kirjailija kuuluisa kirjallisuuskriitikko, kirjallisuudentutkija ja Oxfordin opettaja C.S. Lewis, aikansa julkkis. Englannissa ei ole kuitenkaan tavatonta, että oppinut ja merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva henkilö kirjoittaa lapsille. Olihan Lewis Carrol Oxfordissa matematiikan professorina ja Kenneth Grahame korkeassa Bank of England -virassa. Tästä huolimatta lastenkirjallisuutta väheksyttiin Englannissakin.

”On tavallista, että aikuinen käyttää leikkisän anteeksipyytävää sävyä, kun kertoo mieltymyksestään ns. lastenkirjoihin. Se on mielestäni typerää”, sanoi C.S. Lewis. ”Mikään kirja ei ole lukemisen arvoinen kymmenvuotiaalle, jos se ei ole vähintään yhtä arvokas lukuelämys viisikymmentävuotiaalle. Poikkeuksen tekevät tietenkin lapsille suunnatut tietokirjat. Meidän tulee kasvaa ulos niistä kirjoista, joita meidän ei olisi pitänyt lukea ollenkaan.”[Essays presented to Charles Williams. 1947]

Jotta kirja miellyttää yhtä hyvin aikuista kuin lasta, siinä tulee olla ominaisuuksia, joita kummatkin arvostavat ja käsitellä asioita, jotka ovat yhteisiä lapsille ja aikuisille.

C.S. Lewis korostaa sitä, että “taiteen ensimmäisenä velvollisuutena on olla kiinnostavaa. Mitkään muut ominaisuudet eivät pysty korvaamaan epäonnistumista tässä. Siinä ei tunneta armoa.”[They asked for a paper. 1962]

On monia asioita, joissa aikuinen ja lapsi voivat olla tasa-arvoisia. Kirjailijan ei tule puristaa persoonallisuuttaan ns. lastenkirjallisuuden kaavaan. ”Kaiken tulee nousta kirjoittajan omasta persoonallisuudesta, sen kokonaisuudesta. Meidän tulee kirjoittaa lapsille niistä aineksista mielikuvituksessamme, jotka ovat yhteisiä lapsille ja meille. Ero on vain siinä, että meillä on myös muita mielenkiinnon kohteita, joista lapset eivät ole kiinnostuneita. – Mikään ei ole vaarallisempaa kuin ajatella, että se mitä meillä on yhteistä lasten kanssa, on halventavassa mielessä lapsellista ja että se, mikä on lapsellista, on naurettavaa.

On joitakin asioita, jotka ovat erilaisia lapsille kirjoitettaessa. Sanasto asettaa rajoituksia. Ei saa olla myöskään liian pitkiä pohdiskelevia kohtia. Jos kirjaa saatetaan lukea ääneen, kappaleiden tulisi olla yhtä pitkiä. Täytyy muistaa, että lapsi arvostaa yksityiskohtia, joita aikuinen ei edes huomakaan.

C.S. Lewis myöntää myös, että lapsen ja hänen vanhempiensa ja lapsen ja hänen opettajansa suhde ovat erilaisia kuin lapsen ja kirjailijan suhde toisiinsa. Lapsi ja kirjailija voivat kohdata toisensa itsenäisinä persoonallisuuksina. Kirjailija on vapaa ja tasa-arvoinen lapsen kanssa ”kuten sekatavarakauppias tai posti tai naapurin koira”, C. S. Lewis sanoi.

Hän ei pitänyt lapsia raaka-aineena, jota manipuloidaan. Hänen mielestään sellainen suhtautuminen olisi ala-arvoista. Hän korostaa sitä, että emme saa tietenkään vahingoittaa lasta. ”Ehkäpä voisimme tehdä heille jotakin hyvää, mutta vain sillä tavalla, että kohtelemme heitä kunnioittavasti. Meidän ei tule kuvitella olevamme kohtalo tai kaikkivaltias.” Kirjailijan ei tule määräillä, mutta ei myöskään ihannoida lasta.

Ks. etenkin C.S. Lewis: One way of writing for Children. – Marcus Crouch (ed): Chosen for Children [Carnegie Medal -palkinnon saaneista kirjoista.] Täydellinen kirjallisuusluettelo tulossa myös tähän blogiin erilliselle sivulle

Satu

2007-01-17T13:59:00.000+02:00

J.R.R. Tolkien sanoo esseessään "On Fairy-stories", että satujen historia on monimutkaisempi kuin ihmiskunnan ja sen kielen historia. Mutta alkuperä kuuluu folkloristiikan ja antropologian tutkijoille. Kunkin sadun kirjalliset ominaisuudet ovat tärkeintä, sillä satu on yksi kirjallisuudenlaji.

Tolkien määrittelee sadut kertomuksiksi sadun valtapiiristä, jossa on paljon muutakin kuin "keijuja" tai kääpiöitä, noitia, peikkoja, jättiläisiä ja lohikäärmeitä. Siihen kuuluvat meri, aurinko, kuu ja taivas, maa ja kaikki mitä siinä on: puu ja lintu, vesi ja kivi, viini ja leipä sekä me kuolevaiset silloin kun olemme sadun valtapiirissä. (Tolkien, 42)

Alkuperäisessä muodossaan sadut ovat samaa kuin kansansadut. Niistä on tullut kaikkien kansojen yhteistä omaisuutta, ja niistä on koottu valikoimia kaikkien maiden lapsille. Englannissa satuja keräsivät Andrew Lang (1884–1912) ja Joseph Jacobs (1854–1916).

Satu kuuluu kaikille

Alkuperäisessä muodossaan satu kuuluu kaikille. Usein sadut hyljätään kuitenkin lapsille aivan niin kuin vanhat huonekalut siirretään lastenhuoneeseen, kun aikuiset eivät enää pidä niistä eivätkä välitä siitä, mitä niille tapahtuu. Lapset eivät ole tehneet valintaa. Kuten aikuiset lapsetkin ovat jakaantuneita suhtautumisessa satuihin, toiset pitävät niistä, toiset eivät. Tolkien on sitä mieltä, että jos sadut erotetaan aikuisten kirjallisuudesta, ne menevät pilalle.

Sadut menevät pilalle myös silloin, kun niistä tehdään pelkästään aikuisten kirjallisuutta. Margery Fisher esittää tästä esimerkkinä Perrault'n, joka teki 1700-luvun lopulla kansansaduista hovin viihdettä ja pelkästään oman aikakautensa kuvausta.

Jotkut ovat sitä mieltä, että sadut ovat lapsellisia ja kuuluvat vain tiettyyn vaiheeseen lapsen kehityksessä. Vuonna 1965 kahden psykologin tekemä suomalainen tutkimus lasten lukutottumuksista selitti, että lapsi, jonka sadunnälkä on tyydytetty, kasvaa siitä ulos ja siirtyy seuraavaan vaiheeseen kehityksessä, mutta lapsi jolle ei ole annettu satuja oikeassa iässä, jää kehityksessä jälkeen ja hänen kiinnostuksensa satuihin jatkuu myöhemmälläkin iällä. Tämä on hyvin tyypillistä ajattelua silloin, kun ei tajuta, että satu on yksi kirjallisuudenlaji, kertomista sen alkuperäisimmässä muodossaan.

Sadun taika

Satu on myös taikaa, mutta se ei ole sitä sanan vulgaarissa merkityksessä. Taika ei ole itsetarkoitus, vaan pelkkä väline. Sadun taikaa ei pidä selittää, ei ottaa vakavasti eikä tehdä naurettavaksi. Sadussa ei pidä olla myöskään mitään kehyskertomusta, joka selittää, että kaikki olikin vain unta tai illuusiota. Liisa ihmemaassa ei ole sanan varsinaisessa mielessä satu. Samoin eläintarinat eivät ole satuja, sillä niistä puuttuu ihminen, joka haluaa kommunikoida eläinten kanssa – mikä on eräs sadun perustoiveista – tai eläimet ovat vain naamioituneita ihmisiä. (Kaislikossa suhisee)

Parantumista, pakoa, lohdusta, fantasiaa

Satu tarjoaa Tolkienin mukaan parantumista, pakoa, lohdutusta ja fantasiaa. Parhaat sadut käsittelevät elämän perusasioita, jotka opitaan ymmärtämään paremmin uudessa ympäristössä. Eskapismia pidetään säälittävänä pakona "oikeasta" elämästä, mutta kuten Tolkien sanoo, sadut käsittelevät paljon pysyvämpiä asioita kuin ne, jotka kuuluvat vain johonkin tiettyyn aikakauteen.

Melun, saasteiden, säälimättömyyden ja elämän tarkoituksen puuttumisen lisäksi paetaan nälkää, janoa, köyhyyttä, sairauksia, epäoikeudenmukaisuutta. Satu tarjoaa eskapismia myös rajoituksista, sillä saduissa voi kalan lailla sukeltaa meren syvyyksiin, lentää korkeuksiin äänettömästi ja sulavasti kuin lintu. Se toteuttaa vielä syvällisempiä toiveita: haaveen voida keskustella eläinten kanssa ja suurimman kaikista toiveista – paon kuoleman vallasta.

Todellinen satu on tragedian vastakohta. Tolkien sanookin sadun onnellista loppua eukatastrofiksi. Hyvän sadun merkkinä on se, että hurjien tapahtumien ja kauheiden seikkailujen jälkeen lukija voi kokea onnellisen lopun suoman lohdutuksen.

Sadun vaikein laji on fantasia. Ks kohdasta Narnia ja lastenkirjallisuus Narnia ja Fantasia.

Kirjoja:
Lehtovaara & Saarinen. Mitä nuorte lukevat. 1965.

Margery Fisher. Intent upon Reading. 1964.

Tolkien, J.R.R. "On Fairy-Stories", in Essays Presented to Charles Williams. 1947. Also in Tree and Leaf. 1964.

Netissä:

Tolkien On Fairy-tales

Tolkien saduista (engl.)

Tony Kelly: Faith Seeking fantasy. Tolkien on Fairy Tales.

Ks Tolkien, satu, fantasia (suomalainen kirjoitus)

Huom! Nämä kirjoitukset on tehty suoraan Internettiin. Jos huomaat linkeissä ym virheitä, ole hyvä ja ilmoita, jotta voin tehdä korjauksen. Kiitos!

Johdanto graduun

2007-01-17T13:50:00.000+02:00

C.S. Lewisin kirjan The Lion, the Witch and the Wardrobe [Velho ja leijona] ilmestyminen oli vuoden 1950 suuria kirjallisia tapahtumia Englannissa. Clive Staples Lewis oli tunnettu suosittuna Oxfordin yliopiston luennoitsijana ja tutorina, puhujana sekä loistavasta kirjallisuuskritiikistään ja kristinuskoa käsittelevistä kirjoistaan, joista kuuluisin oli satiiri "Paholaisen kirjeopisto" [1942].

Englannissa ei ole harvinaista, että oppinut henkilö kirjoittaa lapsille. Monet arvostetuimmista englantilaisista lastenkirjoista ovat muillakin aloilla kunnostautuneiden henkilöiden tuotteita. Esimerkiksi Liisa ihmemaassa –kirjan kirjoittaja Lewis Carroll oli pappi ja Oxfordin yliopiston matematiikan professori Charles Dodgson. Kaislikossa suhisee-kirjan kirjoittaja Kenneth Grahame oli Englannin pankin virkamies.

Individualismi on tärkeää englantilaisille, siksi lapsiakin pidetään yksilöinä eikä miniatyyriaikuisina. Englantilaiset ovat hyviä kasvattajia ja hyviä lastenkirjailijoita.

C.S. Lewis julkaisi sen jälkeen vuosittain uuden viestin luomastaan Narnian maailmasta. Vuonna 1956 hän sai viimeisestä, The Last Battle -nimisestä Narnia-kirjasta, tosiasiallisesti koko seitsemän kirjaa käsittävästä sarjasta Carnegie-mitalin, joka annetaan joka vuosi ansiokkaalle englantilaiselle lastenkirjailijalle.

Graduni tarkoituksenani oli etsiä Lewisin paikka lastenkirjallisuuden perinteessä, tutkia mistä hänen satujensa erityislaatu johtuu ja mikä tekee ne hyviksi ja arvokkaiksi yleisen kirjallisuuden alueella. Koska Lewis on viitannut usein kritiikissään myös lastenkirjallisuuteen, oli mielenkiintoista rinnastaa Lewisin teoreettisia käsityksiä ja käytäntöä.

Satua ei käsitelty tuohon aikaan [1970] kovin paljon kirjallisuudentutkimuksessa. Lastenkirjallisuuden tutkimus oli suhteellisen uusi kirjallisuudenhaara, niin vähän arvostettu, että silloinen estetiikan professori Irma Rantavaara sanoi minulle, että lastenkirjallisuus ei ole sopiva aihe yliopistolliseen tutkimukseen. Hän ehdotti, että ottaisin aiheeksi "C.S. Lewis kirjallisuuskriitikkona".

Tunsin kuitenkin Lewisia jo sen verran, että tiesin, että se olisi ollut väitöskirjan aihe. Englantilaisen filologian laitoksella vastaanotto oli täysin toinen. Professori Kingsley Hart oli innoissaan. [Hän on tullut maailmankuuluksi Tove Janssonin Muumi-kirjojen kääntäjänä.] Narnia-kirjojen ja C.S.Lewisin tutkiminen oli minulle eskapismia sen ajan Suomen ahtaasta henkisestä ilmastosta. Luinhan Lewisista vuodet 1963-1970. Erityisen lämpimät muistot on minulla gradun tekemisestä professori Tauno Mustanojan johdolla. [Muillakin on hänestä hyviä muistoja. ks."Hän jaksoi innostaa. Tauno Mustanoja jäi lähtemättömästi oppilaittensa mieleen. Yliopisto-lehti 11/98]

FOREWORD

2007-01-17T13:03:00.000+02:00

One of the literary events of 1950 in England was the publication of The Lion, the Witch and the Wardrobe, the first in the series of the fantasy books for children by Clive Staples Lewis, an Oxford Don who was until then known as a writer of splendid literary criticism and apologetics. It is not strange in England that a learned man should write for children, as many of the great English children's books, especially in the field of fantasy, have been written by men who were distinguished in other fields than children's literature. For example, Lewis Carroll, author of the Alice-books, was in private life The Reverend Charles Dodgson, a professor of mathematics at Oxford; and Kenneth Grahame, author of The Wind in the Willows, held an important office in the Bank of England. It is generally thought that the sense of individualism among the English has made it easy and natural for them to regard children as individuals, important as such, not as miniature adults. For this reason the English are perhaps the best school masters in the world and can also produce excellent children's books.

In each succeeding year C.S. Lewis wrote a new book on the imaginary land of Narnia. For the seventh, The Last Battle (1956), but actually for the whole series, Lewis was awarded in 1956 the Library Association Carnegie Medal. The Carnegie Medal is annually given for "an outstanding book for children by a British subject domiciled in the United Kingdom (Great Britain and Northern Ireland) published during the preceding year." From this starting point I wish to find Lewis's place in the tradition of children's literature, to seek what has contributed to the special quality of his books, what makes them good and valuable to the whole field of literature.

Because C.S. Lewis has in his literary criticism often pointed to children's literature, both before and after writing such literature himself, it is interesting to parallel the theory and practice of Lewis in this question. Because the fairy tale is one of the less studied literary genres and because children's literature is a fairly new branch in literature as a whole, I feel it necessary to deal with some of the problems which have importance in studying Lewis's Narnia fairy tales.

A part of my Master's thesis

CONCLUSION ( 0f the thesis)

2007-01-17T12:59:00.004+02:00

CONCLUSION (pages 100-102)

During the last few decades more and more attention has been paid in all countries to children's literature. In this field, as in others, children must be given what is best for them.

Very often there has been criticism of romantic and moralizing books and children's writers have been challenged to write books near to everyday life. C.S. Lewis realized that he was writing for the generation which was born to the atomic bomb, "into a world of death, violence, heroism and cowardice, good and evil."

It is likely that the children will meet cruel enemies, therefore they should hear of brave knights and heroic courage. To prepare a child for life the writer need not handle questions which belong to the tangible everyday life, he can take a child on trips further than the moon, to the world of fantasy, and. still show him what is true of man's heart. C.S. Lewis thought also that children's books are an independent form of literature, not slaves to a programme of any kind.

But "the whole cast of the author's mind behind these books gives a special favour to the Narnia tales, the mind of a true scholar, one of the best-read men of his age, an excellent story-teller, a thinker and theologian" who has plumbed the depths of the dark void of atheism and come by the hardest route on his pilgrimage back to God. Christianity filled his mind: he did not put a moral in his stories; it was a natural part of his whole personality.

It gives a special light to the strange and beautiful world created by C. S. Lewis. The adventures are wild and even terrible at times, but there is always a trust, or at least a hope, that makes life wonderful.

Lewis is able to take the adult reader of his guard: things that have become too familiar to him are shown from a fresh aspect as if they were quite new. Perhaps children have a merely emotional understanding of what Lewis wants to say. But the magnificent scenes, wonderful actions and odd characters move them and can later be intellectually understood and the stories of our childhood are never forgotten by any of us. They are highly important in forming our whole outlook on life. Lewis's Narnia tales prepare the Child to receive Christian values and truths. They also arouse his curiosity towards all the great literary inheritance of mankind, and his willingness to 1ive a full and energetic life, complete with happiness and courage, heroism and friendship, respect for nature and humanity.

As an experienced writer Lewis could write in true tradition of the fairy tale, a story for children was to him like a new metre in verse that he carefully obeyed. He was able to tell adventures in a vivid, poetic style which also satisfies the critical adult reader. His lifelong interest in literature and training in criticism had given him knowledge of the factors that contribute to the high quality of a literary world. Therefore the Narnia tales can be assessed by the, rules applicable to all literature, merely keeping in mind certain special requirements.

Lewis's best qualities come out in these tales: high imagination, vast knowledge of literature, fresh and poetic style, profound morality. C. S. Lewis has been praised for his poetry and humour, for the richness of his scenery, and above all for the overwhelming joy that emerges from his stories. He has been able to give a dimension to reality in his imaginary country.

Adult criticism will not decide the future of these tales. Children themselves will decide generation after generation whether the chronicles of Narnia wil1 keep a place in the literary treasure which they wil1 carry lifelong in their hearts.

[More information:

Title: C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Author: Pirkko Pekkarinen =Pirkko Anna Amnell

Level: Master's thesis
University of Helsinki
Faculty of Arts/Department of English
Spring 1970

Number of pages: 105
Where deposited: Arts Faculty Library,Metsätalo

Key words: C.S. Lewis, The Chronicles of Narnia, children's literature,
fantasy, fairy tales, ChristianityAbstract: not available
Other information:

Pirkko Anna Amnell

Anna Amnell (in English)

Contents of the thesis

2007-01-17T12:56:00.000+02:00

C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

CONTENTS OF THE THESIS:

FOREWORD 1

I INTRODUCTION 3

1. The fairy tale 3

2. Children's literature 9

II C.S. LEWIS 15

III THE STORIES OF NARNIA 22

A. THE ATMOSPHERE 22

1. The Dimensions of space 22

2. The Weather 25

3. Landscapes 25

4. The Sea 28

5. The Culture of England 29

6. The Invented Towns and cultural backgrounds 34

7. The Books and Music of the Narnian World 36

8. Paradise 39

9. Aslan's Land 41

B. THE CHARACTERS 44

1. The Sources of Characterization 44

2. The Methods of Characterization 49

3. The Categories of Characters 62

C. THE THEMES 65

1. The Good Old World 66

2. The Splendour 66

3. The Relationship of Men and Animals 70

4. Friendship and Membership 72

5. The Happy Opposition 75

6. The Black and White Magic 76

7. The Search for Joy 77

D. C.S. LEWIS'S THEOLOGICAL VIEWS 78

E. TECHNIQUE 85

1. Images for all the senses 85

2. The Manipulation of Time 90

3. The Humour 94

4. The Plot 97

CONCLUSION 100

BIBLIOGRAPHY 103

C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

2007-01-17T12:38:00.002+02:00

C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children (my master's thesis, 1970)

Information

Contents of the thesis

Foreword

Conclusion

Title: C.S. Lewis's Narnia Fairy Tales for Children

Author: Pirkko Pekkarinen (=Pirkko Anna Amnell)

Level: Master's thesis

University of Helsinki

Faculty of Arts/Department of English

Spring 1970

Number of pages: 105

Where deposited: Arts Faculty Library,

Metsätalo

Key words: C.S. Lewis, The Chronicles of Narnia, children's literature,
fantasy, fairy tales, Christianity

Abstract: not available

Other information:

Pirkko Anna Amnell

Suomen Nuorisokirjailijat (jäsen)
Suomen Kirjailijaliitto (jäsen)

anna.amnell@gmail.com